Kuinka luon hyvän ja onnistuneen päivän
Jokaisen päivän To Do -listani sisältää neljä riviä. Lista on vastaus kysymykseen “Mitä minun kannattaisi tehdä tänään, jotta olisin päivään tyytyväinen?”
Tämä järjestelmä on jatkokehitystä aiemmin jakamalleni “Suunnittele huominen tänään” -systeemille.
PÄIVITYS 14.12.2022: Hyvän päivän luomiseksi suosittelen ehdottomasti myös seuraavaa artikkelia: Onnellisuuden hinta ja loppu hyvin, kaikki hyvin
Tiedän ainakin neljä eri asiaa, jotka aiheuttavat minulle tyytyväisyyden tunnetta päivän päätteeksi.
Harrastan liikuntaa päivän aikana
Opin jotain uutta ja mielenkiintoista
Edistän tärkeimpiä projektejani
Hoidan muita keskeneräisiä tehtäviä pois päiväjärjestyksestä
Erityisen surkeina päivinä mikään listan kohdista ei täyty. Silloin on yleensä kyse joko sairaana sängyn pohjalla makaamisesta tai muusta alhaisen energian tilasta, joka sallii vain Netflixin katsomisen tai Cracking the Cryptic -pulmien ratkomista. Näistä päivistä kärsin menneinä vuosina useinkin, mutta nykyään niitä tapahtuu onneksi vain harvoin.
Kaksi asiaa listalta tarkoittaa jo ihan hyväksyttävää päivää, mutta tyytyväisin olen silloin, kun kaikki neljä täyttyvät. Tänä vuonna ymmärsin viimein lisätä kaikki neljä jokaisen päivän To Do -listalleni.
Parin kuukauden testin jälkeen voin sanoa listan parantaneen tuotteliaisuuttani ja tyytyväisyyttäni roppakaupalla. Kaikista kokeilemistani menetelmistä tämä on ylivoimainen suosikkini ja tuntuu jäävän pysyvään käyttöön.
1 - Liikunta
En liene ainoa, jolle liikunta on yksi parhaita hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Kehomme ovat yksinkertaisesti luotu liikkumaan. Siksi saamme palkintona hyvän olon, kun teemme niin.
Vaikka liikunnan hyöty on itsestäänselvää, tämä rivi on itse asiassa järjestelmäni uusin lisä. Aiempi Suunnittele huominen tänään -kirjasta otettu systeemi sisälsi kolme tärkeintä tehtävää, jotka keskittyivät pääasiassa työntekoon (tai kolmanteen Projektit-kohtaan).
Koska liikunta ei kaikesta hyödyllisyydestään huolimatta ole minulle vielä automaattinen rutiini samalla tavalla kuten esimerkiksi terveellisen ruoan syöminen, se jäi helposti monena päivänä pois. Sain kyllä kolme muuta päämäärääni tehdyksi, mutta koska en ollut kirjoittanut urheilua ylös konkreettiseksi tavoitteeksi, en selvästi priorisoinut sitä tarpeeksi korkealle.
Ilman liikuntaa energiatasot laskevat nopeasti ja päivään on helpompi olla tyytymätön, joten lisäsin sen To Do -listani ensimmäiseksi.
Päivästä riippuen siis hyppynarutreeni aamulla, Zone 2 -harjoittelu, apneakävely tai -juoksu, kahvakuulatreeni, sulkapallo tai joku muu liikunta kuuluu ohjelmaani. Poikkeuksena päivät, jolloin keho selvästi kaipaa lepoa.
2 - Oppiminen
Yksi suurimpia tarpeitani on oppia joka päivä jotain uutta. Oppimisen tärkeys tuntuu vain lisääntyvän iän myötä. Erityisesti luen kirjoja, kuuntelen podcasteja, sekä googlaan lisätietoja vastaan tulleista asioista.
Teen tätä niin automaattisesti, että en varsinaisesti tarvitse erillistä muistutusta oppimiseen, mutta virallistin silti rivin tehtävälistaani, jotta voin ohjata oppimistani osittain tavoitteellisempaan suuntaan. Päiväkirjaani selaamalla voin myös myöhemmin nähdä minkälaisia aiheita olen eri aikoina opiskellut.
Podcasteja kuunnellessa kirjoitan usein muistiin asioita, joista haluan tietää lisää. Näistä muistiinpanoista on helppo valita yksi tutkittavaksi tai luettavaksi tehtävälistaan. Joskus opittavana on seuraavan artikkelin aiheeseen liittyvien tietojen kartuttaminen ja vanhan tiedon tarkistaminen.
3 - Projektien edistäminen
“Projekti” voi tarkoittaa montaa asiaa veneen rakentamisesta leipätyöhön. Tärkein projektini tällä hetkellä on tämä Parempi Minä -sivusto, jonka kehittämistä pyrin tekemään joka päivä.
Usein se tarkoittaa artikkelin luonnostelua tai kirjoittamista, uusien päivitysten aiheiden keräämistä, muun sisällön luomista tai yhteistyökuvioiden rakentamista.
Pääasia, että joka päivä tapahtuu jotain parannusta. Pienillä päivittäisillä muutoksilla tai kehitysaskeleilla on valtava voima, kuten jo aiemmin mainittua.
4 - Keskeneräiset asiat
Mitään ei ole niin helppoa siirtää huomiselle tai ensi viikolle kuin asiaa, jota ei ole pakko tehdä tänään. Ei-kiireellisten asioiden tehtävälistalla on siten tapana karttua pitkäksi ja stressaavaksi ajan myötä.
Tilaa piilolinssejä
Lisää tuulilasinpesunestettä
Kiristä vuotava hana
Pese ikkunat
Tee veroilmoitus
Vie vanhat vaatteet kirpparille
Parsi, korjaa, kiillota, puhdista, rasvaa, maalaa, osta, myy, vaihda, tarkista, soita…
Elämän sekä varsinkin kodin ja omaisuuden ylläpito tuntuu loputtomalta listalta.
Valtaosa näistä on pikkujuttuja, jotka ovat nopeasti tehtävissä. Olen huomannut, että kun otan asiakseni hoitaa ainakin yhden päivässä (mikään ei luonnollisesti estä tekemästä useampia, jos aikaa ja energiaa riittää), lista - uskokaa tai älkää - ihan oikeasti lyhenee!
Suurin osa keskeneräisistä asioista ei kuluta energiaa itse tehtävän suuruudella tai vaikeudella, vaan nimenomaan keskeneräisyydellään. Aivomme nimittäin kokevat tekemättömät asiat “avoimina luuppeina”, jotka jäävät vaivaamaan ja stressaamaan kunnes ne ovat tehty. Tähän auttaa osittain asioiden listaaminen paperille, jotta kaikkea ei tarvitse pitää muistin varassa.
Silti se vuotava hana muistuttaa tekemättömästä asiasta aina näköpiiriin osuessaan. Muistutus puolestaan on kuluttavaa - “kun tuokin asia pitäisi ehtiä/jaksaa tehdä joskus”. Iso osa näiden asioiden viemästä energiasta menee niiden viivyttämiseen myöhemmäksi ja avoimen luupin pyörittämiseen.
Kun keskeneräisiä asoita ottaa tavaksi hoitaa pois tieltä mahdollisimman pian, olo on selvästi kevyempi ja aikaansaavampi. Ainakin minun on paljon helpompi keskittyä muihin projekteihin - tai lepäämiseen - kun ei-kiireellisten tehtävien lista on edes yhtä riviä lyhyempi.
Isommat tehtävät, joiden suorittaminen vie monta päivää, kuuluvat edelliseen projektit-kohtaan.
Nykyään monena iltana joudun oikein pinnistelemään keksiäkseni seuraavan päivän listaan jonkun tekemättömän asian, koska näitä ei enää keräänny taakaksi samalla tavalla kuin ennen. Se jos joku on merkki järjestelmän toimivuudesta.
Miten käytän järjestelmää
Illalla nukkumaan mennessä kirjoitan päiväkirjaani seuraavan päivän sivun alkuun neljä tehtävääni, joiden tiedän tuovan minulle tunteen onnistuneesta ja aikaansaavasta päivästä. Yksi tarkoin määritelty asia jokaisesta kategoriasta. Joskus jätän listan viimeistelyn vasta seuraavalle päivälle, jos en illalla meinaa keksiä kaikkia tavoitteita tai olen jo liian väsynyt.
Aamulla pyrin aloittamaan liikunnasta, usein ennen aamupalaa. Ajoituksena se ei ole minulle ollenkaan luontaisin hetki urheilulle. Olen kuitenkin huomannut päivän puuhastelun vievän kaiken ajan tai energian niin helposti mukanaan, että liikkuminen saattaa jäädä pois, ellei sillä aloita päivää.
Kun saan tehtävän valmiiksi, yliviivaan sen vihreällä korostuskynällä. Tavoitteeni on siis aina neljä vihreää viivaa päiväkirjan jokaisella sivulla.
Jos joku asia jää osittain kesken, mutta onnistun tekemään sitä edes vähän, käytän keltaista väriä. Mikäli päivästä loppuu aika tai jaksaminen jonkun tavoitteen aloittamiseen, käytän oranssia. Muistiinpanoja selaamalla on siten helppo nähdä värien kautta yleiskuva onnistumisprosentista. Yleensä vihko on näyttänyt lähinnä pelkkää vihreää valoa systeemin käyttöönoton jälkeen.
Järjestelmän muokkaus ja säännöt
Haluatko kokeilla menetelmää itse? Oletettavasti joudut ensin muokkaamaan sitä itsellesi sopivaksi. Tässä pari ohjenuoraa, jotka on hyvä pitää mielessä:
Muista aina, että tärkein päämäärä on tyytyväisyyden tunne päivään. Mikäli luonnostelet täydellisen päivän, rima on todennäköisesti liian korkealla ja jää usein ylittämättä. Metodi aiheuttaisi tällöin lähinnä epäonnistumisen tunnetta. Valitse tarpeeksi vähän ja tarpeeksi toteuttamiskelpoisia tehtäviä, jotta saat ne useimmiten tehtyä. Samalla niiden on silti hyvä olla tarpeeksi tärkeitä, jotta koet tyytyväisyyttä.
Aina ei tarvitse onnistua. Armollisuus itseään ja tavoitteitaan kohtaan on hyvä pitää mielessä. Elämä ei usein mene suunnitelmien mukaan. Välillä levon tarve, läheiset ihmiset tai rutiineja sekoittavat asiat menevät tavoitteiden edelle. Huomenna on uusi päivä.
Älä lisää tehtävälistalle asioita, jotka eivät ole sinun kontrolloitavissasi. Yhteinen aika ystävien kanssa on tietysti yksi tärkeä onnellisuutta lisäävä asia, mutta tämä ei välttämättä ole aina mahdollista sinusta riippumattomista syistä. Siksi sosiaalinen elämä ei ole yksi kategoria omalla listallani. Syynä ei siis ole (pelkästään) pinttynyt introverttiuteni!
Jätä automaattiset rutiinit pois. Kuten mainitsin, hyvä ruokavalio alkaa olla jo niin itsestäänselvä osa elämääni, etten tarvitse siitä jokapäiväistä tavoitetta. (Poislukien aiheeseen liittyvät asiat oppimislistalla, tietyn reseptin kokeilu keskeneräisissä asioissa tai vaikka kahden viikon ruokavaliokokeilu projektina.) Älä siis suotta lisää esimerkiksi liikuntaa listallesi, jos teet sitä jo valmiiksi säännöllisesti.
Toimiko järjestelmä sinullakin? Vai oletko kehittänyt vielä paremman systeemin päivittäisille tavoitteille? Kerro alla kommenteissa!