Tämä kysely voi diagnosoida hengityksen toimintahäiriöitä

Tämä kysely voi diagnosoida hengityksen toimintahäiriöitä

Epäoptimaaliset hengitystavat voivat aiheuttaa mm. ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja heikentynyttä verenkiertoa. Nijmegenin kysely voi paljastaa hengitysjärjestelmän toimintahäiriöitä.

Kirjoitin aiemmassa artikkelissa liikahengityksen aiheuttamista ongelmista ja listasin krooniseen hyperventilaatioon viittaavia merkkejä omissa hengitystavoissa (kuten suun kautta hengittäminen, rintakehällä hengittäminen sekä runsas huokailu, haukottelu tai yskiminen).

Hyperventilaatiosyndrooman diagnosointia tehdään myös sen aiheuttamien oireiden perusteella ns. Nijmegenin kyselyn avulla.

Nijmegenin kysely

Kysely koostuu 16 eri oireesta, joiden esiintyvyyteen vastataan seuraavalla asteikolla:

0 - ei koskaan
1 - harvoin (muutama kerta vuodessa)
2 - joskus (kuukausittain)
3 - usein (viikoittain)
4 - erittäin usein (lähes päivittäin)

Oireet:

  1. Rintakipu

  2. Jännittyneisyyden, kireyden tunne

  3. Näon hämärtyminen

  4. Huimauskohtaukset

  5. Hämmentyneisyyden tunne

  6. Nopeampi / syvempi* hengittäminen

  7. Hengenahdistuksen tunne

  8. Kireyden tunne rinnassa

  9. Ilman täyteisyyden tunne vatsassa

  10. Pistelyn tunne sormissa

  11. Kyvyttömyys hengittää syvään

  12. Sormien tai käsivarsien jäykkyys

  13. Suun seudun jäykkyys

  14. Kylmät kädet tai jalat

  15. Sydämentykytys

  16. Ahdistuneisuuden tunteita

(*) “Syvä” viittaa tässä perinteiseen määritelmään, eli tilavuudeltaan isoon hengitykseen - ei syvään palleahengitykseen, joka voi koostua myös pienemmistä henkäyksistä.

Alkuperäiset englanninkieliset versiot löydät halutessasi täältä.

Kirjoita vastauksesi paperille ja laske niiden yhteistulos. Perinteisesti 23 pistettä tai enemmän on toiminut rajana hyperventilaatiosyndrooman seulonnassa. On myös ehdotettu 20 pisteen sekä 19 pisteen rajaa.

Jälkimmäiset tutkijat pitävät kyselyä sopivampana hengitykseen liittyvien häiriöiden tai vajaatoiminnan (dysfunctional breathing) diagnosointiin yleisemmällä tasolla kuin pelkkään liikahengitykseen.

Tulokset ovat suuntaa-antavia. Korkeat pisteet eivät automaattisesti tarkoita kroonista liikahengitystä tai hengitysjärjestelmän häiriöitä, vaikka korreloivat niiden kanssa. Toisaalta myöskään kaikki astmaoireista kärsivät eivät ylitä seulontarajaa.

Esimerkiksi astmapotilaiden Nijmegen-listan oireita voi lieventää terveelle tasolle hengitystapoja parantamalla. Myös hyperventilaatiosyndroomaa hoidetaan korjaamalla hengitystekniikoita.

Hengitysjärjestelmäsi toiminnasta, hengitystekniikoiden parantamisesta tai erilaisista hengitysharjoituksista voit halutessasi oppia lisää hengitysvalmennuksessani.

Lähteitä ja lisäluettavaa:

Anxiety, Panic Disorder, ​and Depression - Patrick McKeown (YouTube)
Hyperventilaatio ja sen hoitomahdollisuudet (duodecimlehti.fi)
Psykofyysinen hengitysterapia osana fysioterapeutin toimenkuvaa aikuispsykiatrian poliklinikalla (theseus.fi)