Voiko hengittää liikaa? Kroonisen liikahengityksen ongelma

Hengitys on automaattinen prosessi, mutta automaatti voi joskus olla tiedostamatta väärällä asetuksella. Tämä on joidenkin tutkimusten mukaan jopa yleistä. Kun hengitys poikkeaa optimaalisesta, suunta on useimmiten kohti liiallista hengittämistä.

Tekstiä päivitetty 5.9.2022

Hengityksen määrä lasketaan yleensä litroina minuutissa (ns. minute volume). Terve ihminen hengittää keskimäärin noin kuusi litraa ilmaa minuutissa. Tämä luku on kuitenkin noussut jopa kaksinkertaiseksi 80-luvulta lähtien:

(Lähde: Normalbreathing.com)

Syitä liialliseen hengittämiseen

Monet sairaudet aiheuttavat selvästi lisääntynyttä hengitystä, kuten sydäntaudit, diabetes, astma, keuhkotaudit, syöpä, epilepsia, sekä paniikkihäiriöt. Sairastava ihminen hengittää usein jopa kaksi kertaa runsaammin kuin terve.

Mutta myös lääketieteellisten ongelmien ulkopuolella liikahengitys on varsin yleistä. Hengityksen määrää lisääviä tekijöitä ovat muun muassa:

• Stressi

• Vähäinen liikunta ja heikko kunto

• Epäterveellinen ruokavalio (ultraprosessoitu ruoka laskee pH-arvoa, jota keho korjaa lisäämällä hengitystä)

• Liian lämmin koti tai ympäristö (keho viilentää itseään osittain lisäämällä hengitystä)

Nyky-yhteiskunta ja tyypilliset länsimaiset elämäntavat eivät siis varsinaisesti tue hengitysjärjestelmäämme, vaan toimivat kuormittavana tekijänä.

Jos herää aamulla uutisiin katastrofeista, kokee huolia rahatilanteesta ja tulevaisuudesta sekä liikunta koostuu toimistotuolin ja kahvinkeittimen välillä kävelystä, ei ole ihme jos yleinen olotila on ahdistunut ja hengästynyt.

Mikäli taas elää lajimme kannalta sopivammalla tavalla puhtaan luonnon ympäröimänä, osana omaa heimoa, liikkuen runsaasti ja syöden terveellisesti, toimii keho hengitystä myöten rauhallisemmin.

En väitä, että metsästäjä-kerääjän elämä olisi aikoinaan ollut täysin stressitöntä. Ulkoisista väliaikaisista tekijöistä aiheutuva stressi ei ollut kuitenkaan kroonista lähes koko ajan jatkuvaa, samalla tavalla kuin monilla nykyajan ihmisillä. Lisäksi muut positiiviset tekijät ja elämäntavat auttavat poistamaan väliaikaista stressiä kehosta - toisin kuin esimerkiksi doom-skrollaaminen ja donitsien syöminen yksin hämärässä kodissa.

Nykymaailmamme on stressaava ihan parhaimmillaankin - jo ilman pandemioita ja sotia. Kaikki tämä selittää ylläolevaa pylväsgraafia.

Kun aivojen hengitystä säätelevä järjestelmä sitten tottuu liikahengittämiseen ja siitä tulee pysyvä tapa, puhutaan “kroonisesta hyperventilaatiosta”.

Kroonisen hyperventilaation haitat

On hyvä huomioida, että hyperventilaatio ei tarkoita samaa kuin lisääntynyt hengitys. Esimerkiksi liikunnan aikana nouseva hengityksen tarve johtuu aineenvaihdunnan kiihtymisestä ja hiilidioksidin tuoton kasvusta. Tällöin moninkertaistuva hengityksen määrä ei ole millään tavalla ongelmallista, vaan suhteessa itse aktiviteettiin ja aineenvaihduntaan.

Hyperventilointi tarkoittaa siten lisääntynyttä hengitystä, joka ei ole suhteessa aineenvaihdunnan tarpeisiin.

Tahallinen hyperventilaatio saattaa tietyissä hengitysharjoituksissa ja varovasti käytettynä olla ihan kelpo työkalu. Nopeakin minuutin tai parin ylihengittäminen aiheuttaa kehossa monia vaikutuksia: pulssi nousee, veren pH-arvo nousee, verisuonet supistuvat ja solut eivät saa happea. Tämä on seurausta elimistön hiilidioksiditason laskusta.

Lue lisää: Bohrin efekti ja hiilidioksidin hyödyt kehossa

Hyperventilointi aiheuttaa kehon stressitilan (jota kannattaa muuten korjata pidättämällä hengitystä kunnes hiilidioksidin määrä taas nousee). Lyhytaikaiset stressitilat eivät välttämättä ole huonoja asioita. Kunhan välissä on tarpeeksi lepoa, ne saattavat lähinnä vahvistaa kehoa prosessilla nimeltä hormeesi.

Vastaavia hormeettisia reaktioita aiheuttavat mm. liikunta, saunominen, avantouinti tai muu kylmäaltistus, paasto sekä hypoksia eli alhaisen hapen tila. Kaikilla on todistetusti huomattavia terveyttä edistäviä hyötyjä.

En tiedä kuuluuko hyperventilointi hormeettisten aktiviteettien listaan. Hormeesi saattaa osittain selittää hetkellistä hyperventilointia sisältävien hengitysharjoitusten (kuten Wim Hof -metodin) hyötyjä, mutta tätä ei tietääkseni ole vielä todistettu. Ethän siis ota tätä suositteluna hyperventiloida saunassa maksimoidaksesi hormeesia…

Pitkään jatkuessa ääritilat eivät enää ole terveellisiä tai vahvistavia. Jatkuva liikunta aiheuttaa ylitreenaamista ja kehon heikkenemistä, avantoon jääminen hypotermian ja pitkä paasto kuoleman. Samoin krooninen hyperventilointi voi aiheuttaa monia ongelmia:

• Ahdistus

• Astma

• Väsymys

• Heikko fyysinen kunto ja suorituskyky, nopea hengästyminen liikkuessa

• Huonompi verenkierto (kylmät jalat ja kädet)

• Unettomuus

• Sydänongelmat

• Yleinen heikompi terveys

Kroonisen hyperventilaation merkit

Mistä voi tunnistaa jatkuvan liikahengittämisen? Hengityksen määrän mittaamiseen litroina minuutissa ei nimittäin ole erityisen käytännöllistä tapaa ilman lisälaitteita.

Ainakin seuraavat merkit saattavat vihjata kroonisesta hyperventilaatiosta:

• Suun kautta hengittäminen päivän aikana

• Suun kautta hengittäminen yöllä (kuorsaus tai kuiva suu herätessä)

• Äänekäs hengitys, hengityksen kuuleminen levossa

• Rintakehän yläosaan suuntautuva hengitys

• Runsas huokailu, haukottelu, yskiminen

• Näiden oireina ovat mm. nenän tukkoisuus, ilmateiden kutistuminen, väsymys, huimaus

Nenän kautta hengittäminen on ylivoimaisesti parempi vaihtoehto kuin suuhengitys. Muutamia hyötyjä mainitakseni: Nenän kautta hengittäessä on hieman vaikeampi hengittää liikaa ja keho saa paremmin happea käyttöönsä, parasympaattinen (rauhoittava) hermosto käynnistyy, hengitys tasoittuu ja rauhoittuu, sekä verenkiertoa parantavan typpioksidin tuotto lisääntyy. Nenä myös lämmittää, suodattaa ja kosteuttaa sisääntulevaa ilmaa.

Rintakehän yläosaan suuntautuva hengitys on tehotonta, koska suurin osa keuhkorakkuloista on keuhkojen alaosassa. Paras hengitys tapahtuu palleaa käyttäen, jolloin sisäänhengityksessä vatsa laajenee ensin, sitten alempi rintakehä. Tehokkaampi hengitystyyli vähentää tarvittavan ilman määrää. (Lue lisää: Pinnallisen ja syvän hengityksen myytti)

Huokaaminen silloin tällöin ei ole sinänsä mitenkään vaarallista, mutta mikäli huomaat tekeväsi sitä usein, saatat ylihengittää tietämättäsi. Muutaman minuutin välein huokaaminen ylläpitää korkeaa hengityksen määrää. 6L minuutissa ylittyy nopeasti jos levossa tekee tasaisin väliajoin 3-4 litran huokauksia.

Lievemmän hengityksen hyödyt

Taiji- ja Qigong-mestari Chris Pei kuvailee hengityksen eri tasoja muinaisesta kiinalaisesta näkökulmasta:

• Taso 1: Vieressä seisova henkilö ei kuule hengitystäsi

• Taso 2: Et itse kuule hengitystäsi

• Taso 3: Et itse tunne hengitystäsi

Mikäli haluamme ottaa tasot kirjaimellisesti, oletan kolmannen tason viittaavan ilmavirran tuntemiseen nenässä. Tuskin on mahdollista hengittää niin kevyesti, ettei tunne edes oman pallean liikkeitä. Ainakaan kovin kauaa.

Länsimaalaisemmin katsottuna vähemmän hengittämällä elimistö saa mm. enemmän happea (Bohrin efekti), verenkierto paranee, ahdistus vähenee, unenlaatu paranee, energian määrä lisääntyy ja aivojen reseptorit tottuvat hiljalleen korkeampiin hiilidioksiditasoihin, mikä parantaa hapenottokykyä ja vähentää hengästymistä.

(Lue lisää: Onko olemassa optimaalinen hengitystapa?)

Oikeasta hengitystavasta on niin paljon hyötyä, että omaan hengitykseen tutustuminen on vähintäänkin kannattavaa. Sertifioituna hengitysohjaajana teen myös hengitysvalmennuksia Oxygen Advantage -ohjelmaan perustuen.

Lähteet:

James Nestor: Breath (Adlibris)
Anders Olsson: Conscious Breathing (Adlibris)
Patrick McKeown: Oxygen Advantage (Adlibris)
Patrick McKeown: The Breathing Cure (Adlibris)
Vander's Human Physiology (Adlibris)
Hyperventilation: Definition and Clinical Facts (Normalbreathing.com)
The Athlete’s Secret Ingredient: The Power of Nasal Breathing (Ecronicon.com)