Pulssioksimetri mittaa veren happisaturaation

Pulssioksimetri mittaa veren happisaturaation

Hengitystekniikoiden maailmasta ja keuhkojen toiminnasta enemmän kiinnostuneet saattavat löytää hyötyä pienestä lisälaitteesta nimeltä pulssioksimetri.

Mikä on pulssioksimetri ja miten se toimii?

Pulssioksimetri on pieni sormenpäähän tuleva laite, joka mittaa veren happisaturaation ja sykkeen. Mittaaminen tapahtuu pelkän valon avulla, eli siitä ei aiheudu kipua tai mitään muuta epämukavuutta.

Laite vain asetetaan etusormen ympärille, jossa pieni jousi auttaa pitämään sen paikallaan. Muutaman sekunnin kalibraation kuluttua näytöllä näkyy sydämenlyönnit yleensä jonkinlaisena graafina (mallista riippuen) ja pulssi numerona, sekä hapen määrä prosentteina verestä mitattuna.

Toimintaperiaate on yksinkertainen: Laite valaisee sormea punaisella valolla sekä infrapunavalolla ja mittaa valon määrää sormen toiselta puolelta. Mitä enemmän veressä on happea, sitä vähemmän infrapunavalo läpäisee sormea. Mitä vähemmän veressä on happea, sitä heikommin punavalo läpäisee sormea.

Kynsilakka voi estää valopulssin toimintaa ja liian kylmät kädet aiheuttavat huonoa verenkiertoa sormenpäähän ja siten vääristyneitä tuloksia.

Miksi pulssioksimetristä on hyötyä?

Hengitystekniikoiden kannalta voi olla hyödyllistä havaita ensin itse, että happisaturaatio pysyy lähes aina 95-99% välissä. Vaikka yrittäisi vähentää hengitystä murto-osaan normaalista, voi olla vaikea päästä alle 95%:n. Toisin sanoen veressä on happea jo aivan tarpeeksi, eikä hapen takia ole syytä hengittää runsaammin.

Kyseisen faktan nähtyään saattaa olla helpompi kokeilla tietoisesti kevyempää hengittämistä päivän aikana. Monessa artikkelissa mainitsemani Bohrin efekti tarkoittaa, että vähemmällä hengittämisellä saa enemmän happea käyttöönsä.

Lue lisää: Bohrin efekti ja hiilidioksidin hyödyt kehossa

Lisäksi hengitysharjoituksia tehdessä voi olla hyödyllistä ja motivoivaa nähdä vaikutukset omin silmin. Erityisesti hypoksiaharjoitukset - joilla happisaturaation voi hetkellisesti pudottaa monia etuja tarjoavalle 80-90%:n tasolle - tuntuvat mielekkäämmiltä pulssioksimetriä tarkkaillessa.

Lue lisää: Korkean paikan treeni kotona? Jaksottaisen hypoksian hyödyt

Samalla voi pitää silmällä, ettei harjoituksia vie liiallisuuksiin alittamalla 80%:n saturaatiota. (Useimmat kotikäyttöön tarkoitetut pulssioksimetrit tosin ovat hyvin epätarkkoja n. 80-85%:n alapuolella.) Näin voi tapahtua ainakin Wim Hof -metodissa ja pisimpien hengityksen pidätysten aikana.

Minun kaltaisillani ihmisillä, joilla on taipumusta varmistaa ja mitata asioita itse, on suurempi houkutus hankkia pulssioksimetri teorian testaamiseksi käytännössä. Itse harjoituksethan tai niistä saatava hyöty eivät toisaalta muutu miksikään, mikäli et kuulu tähän joukkoon.

Hengitysharjoitusten ja tämän sivuston aiheiden ulkopuolelta pulssioksimetristä voi olla hyötyä myös uniapnean tai keuhkoihin vaikuttavien sairauksien tarkkailuun. Sairaalassa happisaturaation avulla arvioidaan tarvetta hengityskoneen käytölle.

Paljonko pulssioksimetri maksaa ja mitä tulee ottaa huomioon ostaessa?

Tärkein ominaisuus on luonnollisesti tarkkuus. Laitteesta ei ole hyötyä jos luvut eivät ole luotettavia. Kuten yleensä, aivan halvimpia versioita kannattaa välttää. Tässä esimerkkinä pari Patrick McKeownin suosittelemaa mallia:

Contec CMS50D-BT: $36 (Contecmed.eu)
Nonin Onyx Vantage 9590: €184 (Medkit.fi)

Itselläni on käytössä Contec ja olen ollut siihen muuten täysin tyytyväinen, paitsi että laite on melko herkkä liikkeelle. Apneakävelyyn se soveltuu siten huonosti, mutta paikallaan tehdyissä hengitysharjoituksissa ei ole ongelmia.

Jos haluaa testata happisaturaation esim. nukkuessa uniapnean vuoksi, tai jonkun muun pidemmän aikavälin aikana, kannattaa tarkistaa löytyykö laitteesta tallennusmahdollisuus, jotta näyttö ei kuluta paristoa loppuun yön aikana. Ainakin Contectista tämä löytyy, vaikka en olekaan toimintoa itse tarvinnut.

Kaiken kaikkiaan pulssioksimetri ei ole millään tavalla pakollinen laite, eikä edes välttämättä erityisen korkealla suositeltujen työkalujen listalla. Halusin kuitenkin kirjoittaa tämän artikkelin, koska viittaan laitteeseen niin monta kertaa hengitys-osion muissa teksteissä.

Hengityksen maailmaan syvemmälle sukeltaville ja muille ikuisesti uteliaille laitteesta voi olla apua. Itse tarkistan pulssioksimetrillä lähes joka aamu leposykkeeni ja uusia hengitysharjoituksia kokeillessa seuraan aina muutoksia happisaturaatiossani. Tutumpien hypoksiaharjoitusten vaikutukset ovat jo niin hyvin tiedossa, että harvemmin enää käytän mittaria niihin.

Onhan laite hyvä olla olemassa myös siltä varalta, että eräskin keuhkoihin vaikuttava muotivirus sattuisi osumaan omalle kohdalleni. Vaikutus happisaturaatioon voi nimittäin olla todella suuri, jopa potilaan itse huomaamatta mitään eroa (NCBI).

Lähteet:

Silent hypoxia (NCBI)
Tests to measure your oxygen levels (blf.org.uk)
Patrick McKeown: The Breathing Cure (Adlibris)