Derek Sivers: "Totta hitossa" tai "Ei"

Derek Sivers: "Totta hitossa" tai "Ei"

On vaikea löytää aikaa itselleen jos erehtyy sanomaan kaikelle “kyllä”. Derek Sivers tarjoaa yksinkertaisen ohjeen, jota noudattamalla on helpompi kieltäytyä ylimääräisistä velvollisuuksista.

Olen aina tuhlannut suuren osan ajastani kaikenlaisiin hauskoihin tai mielenkiintoisiin projekteihin, joita on kiva puuhastella, mutta jotka eivät vie minua kohti päämääriäni. Olen sanonut “kyllä” liian helposti asioille, joita en lopulta pidä merkityksellisinä.

Jotkut näistä aikaa kuluttavista projekteista ovat työtarjouksia tai muita ulkopuolelta tulevia ehdotuksia. Suurempi osa on omia ideoitani.

Olen vihdoin oppinut sanomaan EI asioille, jotka ovat ainoastaan “kivoja”, mutta eivät herätä minussa suurta innostusta. Niin suurta, että hyppäisin aamulla sängystä tavallista aikaisemmin, koska palan halusta päästä tekemään sitä.

Derek Siversin kirja Hell Yeah or No (Adlibris, ei suomennosta tietääkseni) oli tärkeä tekijä oivalluksessani.

Kirja on lyhyt mutta tiivis kokoelma havaintoja, viisauksia ja elämänneuvoja. Valtaosa niistä ei liity millään tavalla teoksen nimeen.

Sivers on kuin muinainen roomalainen filosofi sijoitettuna 2000-luvulle. Suosittelen kirjaa lämpimästi. Ainakin itse koin lukiessa monia pieniä valaistumisen hetkiä ja opin ymmärtämään paremmin sekä itseäni että maailmaa yleisesti. Sivers on erityisen taitava esittämään kysymyksiä, jotka saavat katsomaan asioita täysin uudelta kannalta.

Yksi kirjan neuvoista on tämä: Jos jokin projekti tai ehdotus ei aiheuta sinussa reaktiota “Totta hitossa!” niin sano silloin “Ei”. Sano ei lähes kaikelle. Kieltäytymisen pitäisi olla oletusarvoinen vastaus, josta poikkeaminen vaatii hyvät perustelut.

Vastaa ei niin monelle asialle, että sitten kun jokin ehdotus on “Totta hitossa”, sinulla on oikeasti myös aikaa lähteä mukaan.

  • EI säästää voimavarojasi ja vahvistaa itsetuntoasi.

  • KYLLÄ kuormittaa sinua ja aikaasi, sekä tekee sinusta ylitsekäveltävän. Liian usein sanottuna kyllä estää sinua tekemästä sitä mitä oikeasti haluaisit.

Sen jälkeen kun opin sanomaan ei olen vapauttanut valtavan määrän aikaa elämästäni.

  • Työtarjous entiseen ammattiini, jota en haluaisi enää tehdä? Ei kiitos.

  • Tapahtuma, josta en ole kiinnostunut? Ei! Vietän ajan mieluummin itselleni merkityksellisemmällä tavalla.

  • Iso projekti, joka olisi mahdollisesti nokkela tapa tienata rahaa, mutta ei oikeasti sytytä minua? Ei hitossa!

Osaan nyt kieltäytyä jopa omista ideoistani. Erityisesti tämä on ollut tärkeää minun kaltaiselleni ihmiselle, jolla erinäisiä ideoita on kuin muille jakaa. Olen siis aivan kirjaimellisesti alkanut jakamaan niitä lähipiirilleni. Kun saan idean artikkelista, kirjasta, videosarjasta, yrityksestä tai tuotteesta, jota en varsinaisesti halua toteuttaa, koska se ei ole täysin motivaationi ytimessä, tyrkytän sitä mieluummin jollekin muulle. Yleensä tunnen useita ihmisiä, jotka osaisivat toteuttaa idean paljon paremmin kuin minä.

Viimeisen vajaan puolen vuoden aikana olen ehtinyt kieltäytymään niin monesta asiasta, että jos olisin vastannut myöntävästi sille kaikelle, en olisi ehtinyt tekemään mitään itselleni oikeasti tärkeää.

Entä jos kaikki ideat tuntuvat ensiksi olevan “Kyllä hitossa”?

Herkästi innostuville sääntö saattaa olla epäkäytännöllinen, jos lähes jokainen ehdotus aiheuttaa aluksi “Totta hitossa” -tunteen. Tällöin voi kokeilla kahta taktiikkaa:

  1. Odota päivä ennen kuin vastaat. Voit sanoa aivan suoraan, että “Hei, kuulostaa todella hyvältä! Mutta kokeilen uutta Totta Hitossa tai Ei -järjestelmää ja minun on parempi miettiä yön yli kumpaan kategoriaan tämä kuuluu.”

  2. Mikäli vuorokausi ei vähennä innostumistasi tarpeeksi saadaksesi selkoa tunteestasi, lienee paras vaihtoehto käydä huolellisesti läpi kaikkia menneitä projekteja, töitä ja ideoita:

    • Mitkä olivat alusta loppuun asti eniten innostavia?

    • Missä motivaatio lopahti puolessa välissä?

    • Mitkä jäivät kokonaan kesken?

    • Mitä projekteja kaduit tehdessä tai jälkeenpäin?

    • Mihin et ryhtyisi uudestaan?

    • Ja niin edelleen. Luokittele projektisi ja yritä löytää yhteisiä tekijöitä (aihepiiri, sijainti, yksin vai ryhmässä tehdyt asiat, kenen kanssa työskentelit, lyhyt- vai pitkäkestoiset, luovat vai suorittavat projektit, rahan vai kutsumuksen takia tehdyt, jne.)

Mikäli pelkkä intuitio ei puhuttele, on siis parempi olla järjestelmällinen ja kuunnella järkeä.

Miksi on tärkeää oppia sanomaan EI?

Kieltäytymispelon takana voi olla huoli siitä, että jos ei sano kaikelle ja kaikille kyllä, sinut hylätään. Tämähän ei ole totta, vaan suorilla vastauksilla ja rajojen vetämisellä saa päinvastoin myös arvostusta. Ihmiset uskaltavat helpommin kysyä sinulta asioita, koska tietävät että et tee yli rajojesi! Rajojen luominen luo toisissa turvallisuuden tunnetta.

Ja jos joku pettyy pahasti, kun ei voi enää käyttää miellyttämisen tarvettasi hyväkseen, ei hän sinulta mitään ansainnutkaan.

Kun oppii sanomaan EI, rakentaa samalla omaa itsetuntoa ja luottamusta. Toisin sanoen myös sisäinen turvallisuuden tunne kasvaa, kun rajojen määrittämisestä tulee helpompaa.

Paras seuraus taktiikasta on kuitenkin tämä: Kun eteen tulee vihdoin yksi Totta hitossa -ehdotus, sille voi sanoa täysin rinnoin KYLLÄ ja aikaa on jäänyt myös itse asian toteuttamiseen! Tällöin saat keskittyä siihen, mikä sinua oikeasti inspiroi - ilman muita projekteja ja velvollisuuksia esteinä.

Koska periaatetta ei kannata soveltaa?

Mikään sääntö ei taida olla niin hyvä, että se sopisi kaikille ihmisille ja kaikkiin tilanteisiin.

Joskus voi itse asiassa olla parempi sanoa kaikelle kyllä! Esimerkiksi elämän tai tietyn uran alkuvaiheessa voi olla hyödyllistä kokeilla lähes kaikkea mahdollista, tutustua samalla uusiin ihmisiin ja avata uusia ovia. Derek Sivers itsekin kertoo, kuinka nuorena vastaanotettu rahallisesti täysin kannattamaton keikka johti lopulta ammattimuusikon uraan.

Käytä siis sääntöä erityisesti silloin, kun olet joko ylikuormittunut tai tiedät oikean päämääräsi, mutta et löydä aikaa sen tavoitteluun.

Arvojen ja motivaation määrittely

En oppinut pelkän Hell Yeah or No -kirjan avulla uuteen toimintatapaan. Toinen vähintään yhtä tärkeä komponentti tässä kaikessa oli selvittää oma MIKSIni. Toisin sanoen etsin vastauksen kysymykseen: “Mikä on se asia, mikä minua eniten inspiroi?” Mikä on syy, jonka vuoksi nousen ylös sängystä aamulla?

Sen jälkeen kun selvitin oman MIKSIni, aloin käyttää sitä automaattisesti suodattimena kaikille ehdotuksille. Vain ideat, jotka ovat yhteensopivia arvojeni ja motivaationi kanssa läpäisevät suodattimen. Kieltäytymisestä tuli entistä helpompaa.

Tästä aiheesta kirjoitin artikkelin jo aiemmin:

Lue lisää: Kysy ensin miksi - kuinka löydät motivaatiosi

Yhteenveto

Kun saat seuraavan kerran työtarjouksen, pyynnön, ehdotuksen tai idean:

  1. Tunnustele onko reaktiosi “Totta Hitossa!” Jos ei, kieltäydy kohteliaasti.

  2. Vertaa projektia oman MIKSIsi kanssa, jos sinulla on sellainen. Mikäli idea ei ole sen kanssa yhteensopiva, kieltäydy silloinkin.

Voin vakuuttaa, että tämä järjestelmä luo kalenteriisi tilaa ja elämääsi uusia mahdollisuuksia.

Lähde:

Derek Sivers: Hell Yeah or No (Adlibris)