Misogi opettaa selviämään elämän haasteista

Kuvittele mielessäsi asia, jossa haluat menestyä. Jotain minkä olet asettanut pitkän tähtäimen tavoitteeksi tai mistä ainakin unelmoit. Lähes riippumatta siitä, mitä kuvittelet - valmistuminen koulusta, rikastuminen, urheilumenestys, kirjan julkaiseminen, taidenäyttelyn pitäminen, yrityksen perustaminen, lasten kasvattaminen onnellisiksi aikuisiksi, mitä tahansa - kaikki edellyttävät onnistumisia vaikeiden asioiden edessä. Haasteiden kesyttäminen on kyky, jota voi harjoittaa.

En voi hyvällä tahdollakaan kuvailla entistä itseäni sanoilla “ahkera”, “sinnikäs” tai “periksiantamaton”. Olin kaikkea muuta. Lähinnä laiskottelin ja luovutin kaikessa, mikä alkoi vähänkään tuntua työläältä.

Olen kuitenkin luonut itsestäni ihmisen, joka nauttii vaikeiden asioiden tekemisestä. Mikäli elämä ei tarjoa riittävästi haasteita, keksin itse uusia ja pyrin aktiivisesti laajentamaan omia rajojani.

Nykyään olen sitä mieltä, että säännöllinen ja tarkoituksellinen vaikeiden asioiden tekeminen on yksi hyödyllisimpiä työkaluja henkilökohtaisen kehityksen saralla.

Näin voi kasvattaa itseluottamusta ja opettaa itselleen mielen lujuutta. Tätä myötä elämä helpottuu. Omat päämäärät tai menestys tuntuvat saavutettavammilta.

Siksi innostuin, kun opin hiljattain uuden aiheeseen liittyvän sanan: Misogi.

Mikä on misogi?

Misogi on lähtöisin Japanista ja vanhasta shintolaisesta puhdistusrituaalista. Harjoittajat tekivät perinteisesti vuosittaisen pyhiinvaellusmatkan vesiputouksen luo ja pesivät mielensä ja kehonsa hyytävän kylmän veden alla.

Nykyään termi on otettu käyttöön hieman eri tarkoitukseen:

Misogi on vuosittainen rituaali, jossa oma fyysinen ja henkinen kapasiteetti haastetaan äärimmilleen tekemällä jotain ikimuistoisen vaikeaa. Misogi on eräänlainen sankarin matka tai siirtymäriitti, joka jättää jälkensä vuoden muihin 364 päivään.

Seuraavat asiat erottavat misogin tavallisesta haasteesta:

• Vaikeusaste on niin korkea, että onnistumisprosentti on vain noin 50%. Jos tiedät jo valmiiksi kykeneväsi siihen, tehtävä ei ole misogi.

• Et saa kuolla. Älä tee mitään vaarallisen tyhmää.

• Misogia varten ei harjoitella. Maratoni voi olla misogi, jos ei ole juurikaan juossut aiemmin. Jos treenaat säännöllisesti 10km lenkkejä tai puolimaratoneja, täysmaratoni ei ole enää misogi. Ultramaraton saattaa olla.

• Misogi tapahtuu yleensä ulkona luonnossa.

• Misogi tehdään oman kehon ja erityisesti mielen vahvistamiseksi, ei sosiaalisen median tykkäysten vuoksi. Älä kerro siitä julkisesti, ennen tai jälkeen.

• Haasteen täytyy kestää riittävän kauan, jotta ehdit taistella lopettamisen halua vastaan. Tämä kamppailu on kaiken A ja O. Siksi on tärkeää, että teet misogia vain itseäsi varten etkä ryhmäpaineen avustuksella.

Mikäli onnistut misogissa, vaikuttavat tavalliset esteet sen jälkeen lähes mitättömiltä. Mieli on puhdistunut epäilyistä - kuin shintolaisilla vesiputouksen alla.

Esimerkkejä misogi-haasteista

Tässä joitakin pääasiassa netistä löytyneitä haasteita mielikuvituksen avuksi:

• 5 kilometrin juoksu merenpohjassa 40 kilon kiveä kantaen ja tiimityönä vuorotellen.

• Everest-haaste (“Everesting”), eli 8848m nousumetrejä 36 tunnissa yhtä mäkeä ylös alas juosten, kävellen tai pyöräillen.

• Maratonin juokseminen takaperin.

• 100 kilometrin kävely päivässä paastoten.

• 40 kilometrin suppilautaretki merellä ilman aiempaa kokemusta lajista.

• 50 000 hyppynaruhyppyä päivässä.

Luonnollisesti misogi täytyy soveltaa omalle kunnolle sopivaksi. Everestin valloittamisen sijasta voi kiivetä vaikka rappusia edestakaisin Haltin korkeuden verran (1365m).

En ole toistaiseksi tehnyt varsinaisia misogeja. Lähimpänä on ehkä pyöräretki kaikkiin kansallispuistoihin ja niissä leiriytyminen yhden kesän ja retken aikana. Käytännön aikarajoituksen vuoksi projekti oli huomattavasti haastavampi kuin edes Euroopan halki pyöräilyni.

Jälkimmäinen matka oli muuten alkuperäiseltä idealtaan maailmanympäripolkaisu, ja siten lähinnä epäonnistunut misogi.

Alkuperäinen kilometri askelkyykkyjä olisi myös ehdokas, mutta sitä varten harjoittelin ennalta. Lisäksi melkein kaikista haasteista olen tietysti kirjoittanut blogipäivityksiä. Koska misogista ei kerrota julkisesti, näitä ei lasketa.

Mini-misogi

Jos sinäkin olet aivan liian malttamaton tehdäksesi vain yhden ison haasteen vuodessa, voi hieman vaatimuksia höllentäen tehdä myös miniversioita misogeista. Näitä pyrin tekemään kerran kuukaudessa, välillä jopa viikottain.

Erityisesti sunnuntait ovat minulle päiviä, jolloin To Do -listassa saattaa lukea “tee jotain vaikeaa”.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi tehdä maksimimäärä leuanvetoja tunnin aikana, sekä tauon jälkeen tunnissa niin monta punnerrusta kuin kykenen. Tai seuraavalla kerralla ottaa tavoitteeksi moninkertaistaa jompi kumpi tulos yhden päivän aikana.

Jos riman korkeus aiheuttaa pelonsekaisia tunteita, se on valittu oikein.

Siinä missä misogi kruunaa koko vuoden, mini-misogi erottaa kuukaudet toisistaan ja tarjoaa päämäärän, jota kohti kulkea.

Lopuksi

Hyvä misogi on ikimuistoinen. Tähän auttaa kekseliäs idea, jota välttämättä kukaan muu ei ole koskaan tehnyt.

Myös ympäristöllä on vaikutusta. Urheilukentällä muutaman asteen lämpötilassa tehdyt askelkyykyt jäävät paremmin mieleen kuin vastaavat kotona tehdyt maratonit. Vielä hyödyllisempää olisi olla uudessa maisemassa vaikka merenrannalla tai Norjan vuoristossa.

Joka tapauksessa, teit sitten isoja tai pieniä misogeja, itsesi haastaminen säännöllisesti on yksi parhaita tapoja treenata sisäistä sinnikkyyttä.

Lähteitä ja lisäluettavaa:

Michael Easter: The Comfort Crisis (eastermichael.com)
Steve Magness: Do Hard Things (thegrowtheq.com)