Miltä ehdotettu “hyvinvointipysäkki” näyttäisi?

Eilen uutisoitiin laajasti ehdotusta koko kansan terveystarkastuksista. Kaikki aikuiset kutsuttaisiin muutaman vuoden välein vapaaehtoiselle hyvinvointipysäkille, jossa ammattilaisen kanssa käytäisiin läpi yleinen olotila, tavallisimmat terveysmittarit sekä tarvittaessa terveydentilaa selventäviä kokeita.

Tarkoituksena on ratkaista ikääntyvän, huonosti voivan ja työkyvyttömän väestön aiheuttamia ongelmia sairastumisen ennaltaehkäisyllä ja riskienhallinnalla. Ehdotuksen mukaan säästöä yhteiskunnalle voisi kertyä 1,9 - 10 miljardia euroa.

Minusta ajatus on erinomainen.

Koin jopa hämmästystä lukiessa, koska tulevaisuuteen tähtäävää ja kansan terveyteen panostavaa ajattelua näkee päättäjien osalta valitettavan harvoin. Yleensä taktiikkana on ollut sahata oksaa, jolla istutaan tekemällä “säästöjä”, jotka tulevat pitkässä juoksussa kalliiksi.

Konseptia ymmärretään arkisissa asioissa melko hyvin. Omaa autoa osataan huoltaa ennen kuin se hajoaa tai vuotava putki korjata ennen kallista vesivahinkoa. Jotkut jopa tajuavat yksilötasolla panostaa ruokavalioon tai liikuntaan pienen määrän rahaa ja aikaa, jotta sairastuminen ei varastaisi myöhemmin valtavan määrän molempia.

Mutta yhteiskunnan tasolla leikataan ennemmin koulutuksesta, terveydestä, hyvinvoinnista ja kaikesta mikä rakentaa parempaa tulevaisuutta. Sitten ihmetellään miksi tulevaisuudesta tuli huonompi ja kalliimpi.

Vihdoin näyttää löytyvän halua tehdä tuottavia investointeja.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Erityisesti seuraava lause nousi esille ehdotusta lukiessani:

“Pysäkkien avulla terveydenhuollon painopiste saadaan siirrettyä hoidosta ja liian myöhäisestä reagoinnista ennaltaehkäisyyn.”
(Lähde)

“Liian myöhäinen reagointi” on täsmälleen oikea termi kulttuurille, jossa vasta sairastuminen aiheuttaa ensimmäiset toimenpiteet. Monet fyysiset ja psyykkiset ongelmat olisi mahdollista havaita ja korjata kauan ennen kuin niistä ehtii tulla kroonisia ongelmia.

Ennaltaehkäisevä lähestymistapa on se, jota suosin omassa elämässäni ja josta tällä sivustolla kirjoitan. Minusta se on viisain tapa toimia.

Vaikka me terveysintoilijat voimme varata paljon resursseja tiedon etsimiseen, liikuntaan ja säännöllisiin oma-aloitteisiin verikokeisiin ilman tarvetta lääkärikäynneille, kaikilla ei tällaista mahdollisuutta ole.

Jokaisella pitäisi olla oikeus saada apua oman terveyden säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Se on myös kaikkien etu, koska vaihtoehto tulee kalliimmaksi.

Järjestelmä on toki vapaaehtoinen. Kuka tahansa voi halutessaan jättää käynnit väliin, jos kokee ne turhina. Saa vaikka ketjupolttaa läpi elämän mikäli haluaa periaatteellisista syistä säilyttää oikeuden sairastua.

Ketään ei pakoteta, mutta halukkaille tarjotaan tilaisuus.

Hyvinvointipysäkin mahdollisia seurauksia

Termi aiheuttaa ehkä mielikuvan erillisestä rakennuksesta kadunkulmassa. Siitä ei ole kyse, vaan vierailut tapahtuisivat olemassaolevien terveyslaitosten tiloissa.

Minkälaisissa tapauksissa ennaltaehkäisevästä hoidosta olisi hyötyä? Eräs esimerkki eduskunnasta ja pallolaajennuksesta toimi inspiroivana tekijänä koko ehdotukselle, mutta ei ole vaikea keksiä lisää:

• Kehonkoostumuksen muutosten ja elintapakartoituksen perusteella diabeteksen riskiryhmään kuuluvalle tehdään sokerirasituskoe. Glukoosinsieto on heikko ja potilaalla todetaan esidiabetes. Hänelle annetaan ohjeet tai valmennus elintapojen muuttamiseksi ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa päädytään lääkitykseen ja pitkäaikaisen hoidon tarpeeseen.

• Toinen asiakas mainitsee näkötestin yhteydessä, että pystyi vielä viime kuussa lukemaan illalla kirjaa normaalisti, kunnes likinäkö ilmaantui yhtäkkiä kuin tyhjästä. Hoitaja tietää tämän olevan tyypillinen oire korkeasta verensokerista. Potilas saa jatkuvan verensokerimittarin käyttöönsä. Etäseurannan ja ohjeistuksen avulla verensokeripiikkejä opitaan välttämään. Toimenpiteet pelastavat sairaudelta ihmisen, joka ei vain osannut ajatella kyseessä olevan mitään muuta kuin merkki vanhenemisesta.

• Keski-ikäisen henkilön verenpaineen huomataan olevan huolestuttavan korkealla. Pikainen kartoitus elintavoista ja työstressistä sekä kolesterolin ja apolipoproteiinin mittaus kertoo statiinien tai PCSK9:n estäjien olevan tarpeellisia veriarvojen ja verenpaineen korjaamiseksi. Ilman ennaltaehkäisevää vierailua ensimmäinen oire olisi saattanut olla sydänkohtaus, jonka seurauksena kallis sairaalahoito, leikkaus ja pitkä toipuminen.

• Ylipainon kanssa kamppaileva ja apua kaipaava saa ohjeita painonhallintaan sekä videopohjaisia lisämateriaaleja liikunta- ja ravintotietoon. Mikäli näistä ei ole apua jatkotarkistukseen mennessä ja terveysriski kasvaa, hänelle tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa.

• Eläkeikäinen ihminen saa puristusvoimatestissä heikon tuloksen ja ohjataan kehonkoostumustutkimukseen, jossa havaitaan osteopenia ja sarkopenia. Hänelle tarjotaan neuvontaa lihasten hyvinvoinnin tärkeydestä sekä liikunta- ja ravintosuosituksia. Omahoidon ja jatkoseurannan avulla vältetään arjen toimintakyvyn heikkeneminen, lonkkamurtumaan johtava kaatuminen ja loppuiän laitoshoito.

• Nuori asiakas raportoi työstressiä, ahdistusta, masennusta ja uniongelmia. Hänet ohjataan jatkokeskusteluun psykiatriselle puolelle, jossa onnistutaan palauttamaan ihminen loppuunpalamisen partaalta.

• Masennuksesta ja uupumuksesta kärsivä mieshenkilö ei ole saanut apua masennuslääkkeistä. Hyvinvointipysäkin verikokeissa ilmenee erittäin alhainen testosteronitaso. Hormonihoito parantaa toimintakyvyn.

• Lievempiä ei-kliinisiä mielenterveyden häiriöitä raportoiville tarjotaan ensimmäisenä vaihtoehtona olemassaolevia mobiilisovelluksia omahoidon työkalujen lisäämiseksi.

• Monilla ihmisillä on D-vitamiinin, raudan tai muiden mikroravintoaineiden puutostiloja, jotka aiheuttavat väsymystä, lisääntynyttä sairastelua, työpoissaoloja ja heikentynyttä kykyä selvitä elämän muista vastoinkäymisistä. Hyvinvointipysäkin verikoe kertoo puutostiloista ja mahdollistaa tilanteen korjaamisen yksinkertaisella vitamiinikuurilla sen sijaan, että ihminen oireilee vuosikausia ja sairastuu lopulta pahemmin.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyyn aiheuttaja. Arviolta 80% niistä olisi estettävissä. Tyypin 2 diabetes on hävitettävissä elämäntapamuutoksilla eikä kenenkään (ainakaan yhtään motivoituneen) apua saavan ihmisen tarvitsisi sairastua siihen alun perinkään.

Kritiikkiä hyvinvointipysäkki-ideaa vastaan

Kaikki eivät ole yhtä innoissaan ajatuksesta ja kritiikkiä on luonnollisesti jo ilmaistu. Osa siitä on aiheellista tai ymmärrettävää. Osa vaikuttaa nousevan siksi, että ehdotuksen esittäjänä on yksi puolue ja joillekin tämä tarkoittaa automaattista vastareaktiota, aivan kuin vierailevaa urheilujoukkuetta vastustaessa.

Itse olen vähemmän kiinnostunut politikoinnista ja fiksut ihmiset kykenevät arvioimaan ideoita niiden omien meriittien perusteella keskittymättä ainoastaan siihen, mistä ne ovat lähtöisin.

Yleisin kritiikki:

“Ohjelma on liian kallis.”

Ei, vaan nykyjärjestelmä on se, joka tulee kalliiksi. Ylläolevat esimerkkitapaukset ovat erittäin yleisiä ja rasittavat yhteiskuntaa valtavasti. Hyvin monessa tapauksessa kyseisiltä sairauksilta voitaisiin välttyä.

Rautalankaesimerkki: Auton jakohihnan vaihto ei ole halpaa, mutta paljon kalliimmaksi tulee jos reagoi vasta, kun se on hajottanut koko moottorin. Nyt eletään tilanteessa, jossa ei haluta huoltaa hihnoja, kun kerran täytyy ensin korjata kaikki nämä rikkinäiset moottorit.

“Hoitohenkilökunta ei riitä.”

Ennaltaehkäisevä hoito vähentää henkilökunnan tarvetta muualla. Lisäksi kyse on järjestelmästä, joka ei keskittyisikään pelkkien vakavien oireiden ja sairauksien hoitamiseen ja lääkitykseen vaan kokonaisvaltaisempaan terveyden ja hyvinvoinnin ajatteluun sekä ennaltaehkäisyyn. Tällainen järjestelmä saattaisi motivoida aivan uuden kastin hoitajia. Uusia kouluttautujia voisi pyrkiä alalle, tai koulutuksen jo saaneet mutta muihin töihin siirtyneet voisivat olla kiinnostuneita palaamaan töihin malliin, joka on yhteensopivampi heidän arvojensa kanssa.

Eikä parane unohtaa terveyden seurannan olevan mullistuksen partaalla teknologian ansiosta. Geenitestit tarjoavat ennakkovaroituksia riskitekijöistä, älysormukset ja -kellot seuraavat elimistön toimintaa sekä jatkuvat verensokerimittarit auttavat niin käyttäjäänsä kuin terveysalan ammattilaisia tekemään parempia valintoja.

Vastaavat laitteet ovat monipuolistumassa. Sensorit mm. jatkuvalle laktaatin ja ketoaineiden mittaukselle ovat jo testikäytössä. Jopa pelkät älykellot alkavat pikkuhiljaa näyttää verenpaineen riittävällä tarkkuudella. Yksinkertainenkin tekoäly voi pian toimia henkilökohtaisena valmentajana ja kannustajana elämäntapaohjeistuksen vahvistamiseksi.

Hyödyntämällä viisaasti teknologiaa voi vähentää hoitohenkilökunnan tarvetta. Ainakin yksi yritys tarjoaa tälläkin hetkellä miehittämättömiä kehonkoostumusmittauspisteitä. Minusta jokaisen kunnan pitäisi tarjota tällaista palvelua asukkailleen. Sekin olisi investointi, joka säästäisi ylipainon, viskeraalirasvan, sarkopenian ja osteoporoosin aiheuttamia kustannuksia, sekä lisäisi yleistä hyvinvointia.

Lopuksi

Keskustelussa siitä, voisiko ehdotettu järjestelmä olla toimiva, on syytä muistaa seuraava oleellinen kysymys:

Toimiiko nykyinen järjestelmä?

Lähes mikä tahansa graafi ylipainon, dementian, diabeteksen tai mielenterveysongelmien lisääntymisestä kertoo, että reagoimme ongelmiin aivan liian myöhään. Jotain on tehtävä.

On toki selvää, että kaikkia systeemi ei tavoittaisi. Joidenkin ihmisten kiinnostuminen omasta terveydestään vaatisi tietynlaista perusteellista kulttuurin muutosta. Valtion rahoittama ennaltaehkäisevä terveydenhuolto olisi yksi tärkeä liikkellepanija tämän muutoksen käynnistämiseksi.

Kannatan ehdottomasti kokeiluversion kehittämistä.