Paras tapa oppia uuden kielen sanoja
Opi ukraina kuukaudessa -haaste: Päivät 3-4. Sanavaraston täydentäminen on tärkeimpiä osia kielen opiskelussa. Minulla on tehtävään yksinkertainen ja tehokas järjestelmä, jota olen käyttänyt vuosikausia. Oikea tekniikka nimittäin voittaa hyvän muistin mennen tullen.
Muistan yläasteajaltani 90-luvulta erään välitunnin ennen ruotsin kielen koetta. Kaverini sai odottaessamme päähänsä testata sanavarastoani. Hän huuteli koulukirjan lopun luettelosta sanoja suomeksi ja minä annoin ruotsinkielisen vastineen. Tätä jatkui hyvän aikaa, kunnes ystäväni alkoi silmminnähden turhautumaan siihen, ettei löytänyt yhtään sanaa, jota en olisi tiennyt. Tahti kiihtyi niin, että seuraava sana tuli jo samalla hetkellä kun annoin vastausta edelliseen.
Jatkoimme verbaalista pingistä vielä luokassakin siihen asti, että opettajan piti laittaa kuulustelulle stoppi ja suut kiinni, koska oikeita koepapereita alettiin jo jakaa. Kaverini ja ehkä jokunen muukin oppilas hämmästeli, miten ihmeessä voi olla mahdollista muistaa koko kirjan kaikki sanat.
Mutta minulla oli jo silloin järjestelmä sanojen muistamiseen. Nyt opetan sen teille.
Muisti on tekniikkalaji
Monet luulevat, että tärkein asia kielten opiskelussa on “hyvä kielipää” - mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Että jotkut ihmiset vain muistavat sanoja paremmin kuin toiset.
Yksilöllisiä eroja toki on, mutta ne eivät ole tärkein asia. Oikea tekniikka päihittää “hyvän muistin” joka ainoa kerta.
Miten voin olla niin varma asiasta? Koska kukaan ihminen ei muista esimerkiksi korttipakan järjestystä pelkästään yrittämällä painaa mieleen jokaisen kortin paikan. Oikean tekniikan avulla taas lähes kuka tahansa kykenee samaan. Kaikki muistikilpailujen mestarit käyttävät tiettyjä menetelmiä, joita ilman olisi turha edes yrittää osallistua kisoihin.
Mikään asia ei paranna muistiasi niin paljon kuin se, että unohdat ensin koko konseptin “hyvästä kielipäästä”. Sitten voidaan aloittaa.
Askel 1: Listaa sanat, jotka haluat oppia
Ensin tarvitaan lista sanoja sekä niiden käännökset. Fyysisessä muodossa oleva lista on paras, joten itse käytän vihkoa tai lehtiötä, johon kirjoitan uusia sanoja sitä mukaa kun niitä tulee vastaan.
Tässä tapauksessa etsin ukrainan kielen 100:n yleisimmin käytetyn sanan listan ja kopioin niitä paperille:
Kuten mainittua, opiskelen ukrainaa englannin kautta, koska se on itselleni luontaisempaa. Ensimmäiseen sarakkeeseen voi tietysti kirjoittaa sanat myös suomeksi.
Monissa kielissä riittää kaksi saraketta - tässä tapauksessa käytän “apurattaina” vielä kolmannen sarakkeen ääntämisohjeita kyrillisiin aakkosiin totutellessa.
Askel 2: Luo sanaryppäitä
Järjestelmässäni sanoja käydään läpi noin 7-8:n sanan ryhmissä. Mikäli listassa on erityisen pitkiä tai muuten vaikeita sanoja, 6-7 voi olla sopivampi määrä. Jos rypäs sisältää helppoja sanoja, voit valita 8-10 samaan syssyyn.
Tarkoitus on löytää riittävän pitkä lista, jotta kaikki sanat eivät mahdu pelkkään työmuistiin. Samalla riittävän lyhyt, jotta tehtävästä ei tule liian vaikea.
Yhden ryppään sanat voivat liittyä tiettyyn aiheeseen (kuten kuvassa, tai esimerkiksi lista viikonpäivistä), tai ne voivat olla täysin irrallisia toisistaan.
Ylläolevassa esimerkissä on kolme rypästä, 8 + 8 + 10. Viimeinen ryhmä on isompi, koska se sisälsi kaksi niin helppoa sanaa, että opin ne jo listaa kirjoittaessa (“ja” = “і” sekä “ei” = “не”).
Ryppäitä ei ole pakko eritellä tyhjillä riveillä, kuten minä olen esimerkissä tehnyt, mutta se saattaa selkeyttää jaottelua.
Yhdessä sessiossa voi opiskella useamman ryppään kerralla. Itse otan tavoitteeksi yleensä kolme rypästä yhdeltä istumalta, eli noin 25 sanaa. Olen siis kirjoittanut kuvan paperin yhden session materiaaliksi, ja tulen tämän kuukauden aikana kirjoittamaan monia vastaavanlaisia sivuja samalla systeemillä.
Mikäli sinulla on niukemmin aikaa käytettävissä tai harjoittelet vielä järjestelmän omaksumista, yksi tai kaksi sanarypästä kerralla voi olla parempi tavoite.
Askel 3: Opiskelun perustekniikka
Toisto on kaikkein tärkein osa oppimista ja siten vahvasti mukana myös tässä järjestelmässä. Ei hätää, annan myös muita tekniikoita, mutta oikeanlainen toisto on se, mistä kaikki alkaa.
Kun ensimmäisen kerran kuulee uuden sanan, sen todennäköisesti unohtaa sekunneissa. Vasta joko riittävän monen toiston tai sopivan assosiaation avulla (tästä lisää kohta) aivoissa muodostuu eräänlaisia polkuja neuroneiden välille. Mitä enemmän toistoja, sitä leveämpi polku. Mitä leveämpi polku, sitä helpommin muistat asian.
Perustekniikka on yksinkertainen:
Peitä sanalistan se sarake, jota haluat opiskella. Tässä vaiheessa peitän ukrainan puolen, mutta voisin myös piilottaa englannin ja yrittää kääntää ukrainan kielen sanoja tutummalle kielelle. Kummin päin vain.
Pysähdy jokaisen sanan kohdalla ja yritä muistaa peitetty versio. On tärkeää koettaa pinnistellä oikean sanan löytämiseksi. Paitsi aivan ensimmäisillä kierroksilla, jolloin muistijälki ja onnistumisen todennäköisyys voi olla vielä lähes olematon. Jos et muista sanaa, katso vastaus ja pyri painamaan se mieleesi.
Kun olet päässyt sanaryppään loppuun, aloita heti alusta. Älä siirry vielä uuteen listaan.
Tulet huomaamaan, että muutamat sanat ovat varsin helppoja muistaa tällä taktiikalla jo parin kierroksen jälkeen. Esimerkiksi “minä” = “я” (lausutaan ‘ja’) jää nopeasti mieleen, kuin myös tutulta kuulostavat sanat kuten vaikka “kolme” = “три” (lausutaan kuin ‘try’/‘tri’).
Jotkut sanat, kuten ylläolevan listan “mutta” = “але” (‘ale’) painuvat mieleen myös muutaman yrityksen jälkeen. Näiden helppojen sanojen kohdalla ei tarvitse käyttää mitään muuta taktiikkaa kuin tätä toistoa.
Lähes jokaisessa ryppäässä on, listasta ja kielestä riippuen, yleensä yksi tai useampi hankalampi sana, joka ei tunnu tarttuvan millään. Silloin täytyy käyttää lisäapua:
Askel 4: Assosiaatiot
Mielikuvat ja assosiaatiot ovat parhaita työkaluja uusien sanojen - tai melkein minkä tahansa - muistamiseksi. Juuri näitä aiemmin mainituissa muistikilpailuissa käytetään mm. piin arvon muistamiseen satojen tai tuhansien desimaalien tarkkuudella.
Minä muuten myös opetan näitä muistitekniikoita verkkokurssilla, jonka olen luonut yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.
Annan havainnollistavia esimerkkejä: Kuvan kolmannen ryppään ensimmäinen sana “jos” eli “яакщо” (‘jaksho’) aiheutti minulle vaikeuksia, joten loin assosiaation kautta apuvälineen sanan muistamiselle.
Sana muistuttaa kovasti suomen kielen sanaa “jakso”, joten kuvittelin itseni katsomassa Netflix-sarjaa kaverin kanssa, ja lopputekstien kohdalla käännyn häntä kohti kysyen: “Jos jakso vielä?” Tämä mielikuva luo yhteyden sanasta “jos” sanaan “яакщо”.
Samaten “koska / milloin” lausutaan ukrainaksi suurin piirtein “koli”, joten epäonnistuttuani muistamaan sanan pelkällä toistolla loin assosiaatioksi lauseen “Koska Koli on syntynyt?”, jonka kysyn oppaalta Ukko-Kolin laella. “Koska” = “Koli” eli “коли”.
“That / tuo” lausutaan ukrainaksi “toj”, eli “tuo = toi” tarjoaa helpon säännön.
“Really” lausutaan ukrainaksi “díjsno”, mikä kuulostaa hieman Disneyltä. “Because” kuulostaa ukrainaksi hieman sanan “tomusokeri” alulta. Näihin on helppo keksiä joku yhden mielikuvan minitarina - mikä vain tulee ensimmäisenä mieleen.
Muistin että sana “this / tämä” eli ‘tsej’ päättyy j-kirjaimeen, mutta alun unohdin joka kerta, joten käytin apuna vain sanaparia “tsekkaa tämä”, joka alkaa samoilla kirjaimilla.
Usein riittääkin, että luo assosiaation sanan ensimmäisille kirjaimille, päästäkseen neurologisen “polun” alkuun. Sanan loppu seuraa tällöin itsestään. “Löytää” on ukrainaksi “znakhodyty”, josta ‘znakh’ tuo mieleeni sanan “snake”. Mielikuvassani pikkulapsi huutaa “Löytyi!” osoittaen vanhempien kauhuksi toisessa kädessä roikkuvaa elävää käärmettä. Loppusanalle ei tällä kertaa tarvinnut sääntöä.
Assosiaatioissa ei tarvitse olla suuremmin järkeä, eikä niiden tarvitse olla monimutkaisia.
Tarkoitus on vain luoda silta ensimmäisestä sanasta toiseen jollakin tavalla. Tästä ei tule pysyvä silta, vaan se on ainoastaan apuväline alussa auttamaan polun rakentamisessa really-neuroneista Disney-neuroneiden kautta sanaan díjsno. Ennen pitkää mielikuvan ja Ukko-Kolin voi skipata ja sanasta “milloin” tulee automaattisesti “koly / коли”.
Tämä on totta varsinkin usein käytettyjen sanojen kohdalla. Edellä mainitut “jos” ja “koska” saavat pian lauseita rakentaessa niin paljon toistoja, että muistisäännöille ei ole tarvetta yhtään sen enempää kuin englannin sanojen “if” tai “when” löytämiseksi.
Mikäli termi on vaikea tai sitä tulee käytettyä harvemmin, voi muistisääntö kuitenkin olla käytössä vielä vuosienkin päästä.
Askel 5: Jatka kunnes sanat alkavat tuntua tutuilta
Jatka askeleiden 3 ja 4 avulla ensimmäisen sanaryppään toistamista niin monta kertaa, että koko lista menee kaksi kertaa peräkkäin läpi kuin heittämällä, eli ilman virheitä tai edes tarvetta pysähtyä isommin miettimään yhtään sanaa.
Aluksi yhdessä kierroksessa voi kestää parikin minuuttia tai yli, jos melkein jokaisen sanan kohdalla täytyy pinnistellä ja muistella, että mikäs se nyt taas olikaan. Vauhti nopeutuu siitä pikkuhiljaa, kunnes enää yksi tai kaksi sanaa tuottaa ongelmia - mikäli assosiaatiot eivät auta, voit tarvittaessa koittaa luoda tässä vaiheessa jonkun elävämmän mielikuvan. Joka tapauksessa kohta koko lista menee läpi ongelmitta.
Vasta sen jälkeen voit siirtyä seuraavaan sanaryppääseen samalla taktiikalla.
Kun olet saanut kaikki muistettua (olettaen että otit työstettäväksi useamman kuin yhden ryhmän kerralla), käy lopuksi vielä koko lista pikaisesti läpi kahteen kertaan.
Kuvaesimerkistäni löytyneet 26 ukrainan sanaa muistin tällä taktiikalla 50 minuutissa. Vikkelämmät aivot tai helpompi kieli mahdollistaa toki nopeamman edistymisen.
Testisession 50 minuuttiin sisältyi noin 10 minuuttia ikkunasta tuijottelua ja ajatusten harhailua. Tämä saattaa olla positiivinen asia muistin kannalta. Aivot tarvitsevat myös lepoa ja ajatusten harhailu on tietyssä määrin niille hyväksi - vaikka en tarkoituksella sitä tehnytkään.
Joka tapauksessa pari tuntia opiskelua tarkoittaisi minulle noin 50 sanaa päivässä. Tarkistan ajan tosin vielä uudestaan kunhan sanat tästä vaikeutuvat ja samaan aikaan uudet kirjaimet näyttävät tutummilta.
Askel 6: Pitkäkestoinen muisti
Mikäli teit edelliset askeleet oikein, muistat koko listan suurella todennäköisyydellä vielä huomennakin.
Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että et tule unohtamaan oppimaasi, mikäli et käytä sitä. Tarvitaan vielä pidemmän aikavälin taktiikka.
Seuraavana päivänä kannattaa käydä koko lista läpi yhden kerran. Minun tapauksessani siis tarkistan muistanko vielä paperin kaikki 26 sanaa yhdellä kierroksella.
Sama varmistus on hyvä tehdä muutaman kerran, esimerkiksi 1, 2, 4, 7 ja 14 päivää oppimisen jälkeen. En kylläkään ole itse aivan näin järjestelmällinen, vaan teen tarkistuskierroksia hieman tarpeen mukaan. Esimerkiksi lukuja 1-100 toiselta päivältä tarvitsee tuskin enää toistaa, koska ne oli helppo oppia ja numeroita tulee joka tapauksessa myöhemmin vastaan lauseissa ja keskusteluissa.
Joskus voit huomata unohtaneesi jonkun sanan seuraavana päivänä. Näin voi käydä, jos esimerkiksi käytät opiskellessa assosiaation sijasta lähinnä työmuistia, mikä on riskinä erityisesti kun sanarypäs on niin nopea käydä läpi, että oikean vastauksen voi vielä “kuulla korvissa” edellisen kierroksen jäljiltä. Kun sana ei sitten enää seuraavana päivänä olekaan lyhytkestoisessa muistissa, pää lyö tyhjää ilman jonkinlaista muistisääntöä.
Tällöin voit siirtää kyseisen sanan mukaan osaksi uutta listaa, tai ottaa saman listan käsittelyyn uudestaan. Kiinnitä erityistä huomiota jonkinlaisen assosiaation luomiseen.
Lue myös jatko-osan vinkit: Näin nopeutat uuden kielen sanaston oppimista
Lopuksi
Ensi silmäyksellä taktiikka saattaa vaikuttaa työläältä, mutta se on hyvin helppo toteuttaa käytännössä ja tehokkain tietämäni menetelmä sanojen muistamiseen.
Ainakin kaikkein työläin menetelmä on se, jossa sama asia täytyy opiskella monta kertaa, koska sen ehtii unohtaa välissä uudestaan ja uudestaan.
Ukraina-haasteen ensimmäinen viikko menee siis pääasiassa sanavarastoa kartuttaessa:
Päivä 4 - Opittuja sanoja: 117