Kuinka hengitysharjoitukset voivat varoittaa homevaurioista
On monia hyviä syitä tehdä päivittäisiä hengitysharjoituksia ja pitää tarkkaa lukua tuloksista. Viime syksyisen kokemukseni jälkeen lisäsin listaan homeongelman aikaisen havaitsemisen.
Muutin lokakuussa 2021 koko kesän ja alkusyksyn kestäneen kuvausmatkan jälkeen pieneen mökkiin aivan Lemmenjoen kansallispuiston kupeeseen. Reppuretki kansallispuistoon -kirjaa varten tehty retki tuntui sopivalta päättää Lemmenjoelle, jossa oli tarkoitus viettää koko talvi valokuvia muokaten ja kirjaa rakentaen.
Kesäaikaan turistimökkinä toimivassa epävirallisessa taiteilijaresidenssissäni oli kuitenkin ongelma. Viereinen huoltorakennus osoittautui olevan pahasti homeessa. Niin pahasti, että pidin sitä lähes käyttökelvottomana. (Toim.huom: Ylläolevan kuvan mökki ei liity tarinaan. Kaikki sivuston valokuvat ovat Unsplash.com -palvelusta.)
Aluksi yritin sopeutua tilanteeseen. Kävin sisävessan sijaan ulkohuussissa, suihkun sijaan rantasaunassa ja kannoin veden purosta tai kauempaa. Etova haju tarttui nimittäin jopa hanaveteen kanistereita täyttäessä. Minimoin huoltorakennuksen käytön ainoastaan erityisen hankalien ja rasvaisten tiskien tiskaamiseen, eli alle 15 minuuttiin päivässä.
Parin viikon ajan tarkkailin huolellisesti kehoni tilaa, erityisesti aamurutiinina tekemieni hengitysharjoitusten tuloksia. Vaikutti siltä, että lyhyellä altistumisella ei ollut negatiivisia vaikutuksia.
Lähes päivittäinen saunan lämmittäminen, kantovesi sekä muut rutiinit veivät kuitenkin niin suuren osan työajasta - varsinkin kun puro alkoi jo jäätyä - että päätin muuttaa pikaisesti muualle jo lokakuun aikana.
Löysin tilalle vanhan rintamamiestalon, jossa en havainnut vastaavaa homehaittaa. Nenäni ei tosin ole erityisen herkkä, mutta ainakin uusi kotini oli valtava parannus edelliseen huoltorakennukseen. Olin tyytyväinen ongelman pikaiseen korjaamiseen.
Tämä tyytyväisyys osoittautui lyhytaikaiseksi.
Rintamamiestalossa tehdyt hengitysharjoitukset nimittäin tuntuivat siltä, kuin olisin tupakoinut askin päivässä vuoden ajan. Tulokset romahtivat heti ensimmäisestä aamusta alkaen!
Apneakävelytesti (MBT) putosi 40 askeleesta 25 askeleeseen
BOLT-lukema putosi 35 sekunnista ensin 30 sekuntiin, sitten 20 sekuntiin
Lämmittelyharjoitukseni tulos putosi sekin 42 sekunnista 34 sekuntiin
Tämä oli kovin huolestuttavaa. En ollut aiemmin kokenut yhtä suuria romahduksia, edes huonojen unien tai erityisen rankkojen treenien jälkeen. Itse muuttokaan ei selittänyt vaikutusta, koska minimalistina elän niin kevyesti, että koko omaisuus mahtuu henkilöautoon eikä sen siirtäminen aiheuta suurta vaivaa. Eikä edellinenkään muutto paria viikkoa aiemmin ollut aiheuttanut ongelmia.
Oloni oli muilta osin normaali. Olin nukkunut hyvin, syönyt tavallisesti ja jopa kahvakuulatreenit edistyivät. En keksinyt, mikä voisi olla aiheuttajana. Kunnes seurustelukumppanini - jolla on erityisen herkkä nenä - tuli neljäntenä päivänä käymään, antaen pian tuomionsa (pienen kohteliaan kiertelyn ja kaartelun jälkeen):
“Täällä haisee samalta kuin mummolan kellarissa, johon vuotaa vettä sisään.”
Katastrofi! Ei hänkään toki mikään varsinainen homekoira ole, tai kyennyt antamaan takuuta homeen läsnäolosta, mutta tämä uutinen oli uskottava selitys sille, miksi keuhkoni eivät toimineet yhtä hyvin uudessa kodissani. Tein tarkemman syynin ympäri taloa ja löysinkin vesivahingolta ja homeelta näyttäviä kohtia WC:n lattialistan läheltä.
Itse en edelleenkään haistanut mitään, mutta viimeistään kun hyvä oloni muuttui vielä nopeasti päänsäryksi, oli päätös helppo. En aikonut ottaa riskejä terveyteni suhteen, vaan muutin viikon sisällä pois. Tämä oli siis jo kolmas muutto saman kuukauden aikana, joka on aikamoinen ennätys jopa kaltaiselleni kulkurille ja sarjamuuttajalle.
Löysinkin pian uuden viihtyisän (ja hajuttoman!) kodin vain muutaman sadan metrin päästä. Ja mitä tapahtui hengitysharjoitusten tuloksille?
Apneakävelytesti palasi 40 askeleeseen heti ensimmäisenä aamuna!
BOLT-lukema nousi ensin 30 sekuntiin, sitten jo toisena aamuna normaaliin 35-40 sekuntiin.
Lämmittelyharjoitus nousi 34 sekunnista 38 sekuntiin, ja muutaman päivän päästä takaisin tyypilliseen 42 sekuntiin.
Hengitysjärjestelmäni mittatikut palautuivat oikeille tasoilleen lähes saman tien!
Mitä tarinasta voi oppia?
A: Kehon tilan tarkkailu on erittäin hyödyllistä. Myös ilman tällaisia poikkeustilanteita voi saada käyttökelpoista palautetta esimerkiksi huonosta palautumisesta treenin jälkeen, tai vaikka ennakkovaroituksen viruksen aiheuttaman tartunnan alusta. Jos on aikaa vain yhdelle testille, BOLT-lukema on nopein ja mielestäni paras joka-aamuista vertailua varten.
B: Kirjanpito on kannattavaa. Pelkän muistin varassa jäisi paljon huomaamatta. Tallennettujen tietojen perusteella voi myöhemmin tarkistaa pitkän aikavälin heilahteluja ruokavalion, nukkumisen, sosiaalisen elämän, liikkumisen, vuodenaikojen, tai minkä tahansa elämän osa-alueen muutoksiin liittyen. Käytän itse useampia järjestelmiä, joista yksinkertaisin on tavallinen ruutupaperi, jossa jokaisella rivillä on päivämäärä ja tärkeimmät seuraamani tiedot.
C: Hengitysharjoitukset antavat suorinta palautetta elimistön tilasta. Ehkä verikokeita tai muita lääketieteellisiä testejä lukuunottamatta hengitys voi toimia parhaiten eräänlaisena kanarialintuna hiilikaivoksessa. Home vaikutti hengitykseen heti, mutta ilman näitä harjoituksia - tai tarkkanenäistä naisystävää - en olisi välttämättä tajunnut mitään viikkoihin tai kuukausiin! Mikä on pelottava ajatus. Ajoittaiset päänsäryt tai muun sairastelun voi aina laittaa monen muunkin asian piikkiin, ennen kuin niille oikeasti alkaa reagoimaan.
Jatkan siis aamurutiinejani tästäkin eteenpäin. Erityisesti ennen ja jälkeen jokaista muuttoa.