Vanheneminen ei ole pelkkää rappeutumista
Monet ajattelevat ikääntymisen olevan ainoastaan vääjäämätöntä rappeutumista ja terveyden heikentymistä. Toki lopullinen päämäärä on kaikille sama, mutta ylivoimainen valtaosa ihmisistä voisi vaihtaa rappeutumisen nousujohteiseen kehitykseen.
(Tietokoneen näytöltä lukeville tiedoksi, että kuvassa surffaa eläkeikäinen henkilö. Kavenna selaimen ikkunaa, jos et usko.)
Kuvittele mielessäsi graafi, joka kuvaa vanhenemista.
Veikkaan, että piirsit päässäsi jotakin suurin piirtein tämän kaltaista:
Kiihtyvällä tahdilla laskeva käyrä on se, jolla ikääntymistä useimmiten esitetään. Oli kyseessä sitten yleinen terveys, fyysinen suorituskyky, lihasmassa, kognitiiviset toiminnot, hormonitasot tai monet muut keholliset mittarit, tuhansien tutkimusten tarjoama data näyttää aina jokseenkin samalta nopeasti laskevalta kaarelta.
Ainakin keskimäärin.
Väestö vs. yksilö
Olemme niin tottuneet näkemään ylläolevan kaltaisia graafeja, että ajattelemme niiden soveltuvan automaattisesti omaan elämäämme.
On tärkeää ymmärtää, miksi keskimääräiset tulokset väestön tasolla eivät päde yksilön tasolla.
Keskiarvoa laskemassa on mukana kaikki ihmiset, jotka eivät tee mitään terveytensä eteen.
Yksilön tasolla suuntaa voi kääntää myös ylöspäin.
Oletko niin hyvässä kunnossa kuin ikäluokassasi voi olla? Jos et, voit kääntää oman elämäsi graafia myös nousuun.
Esimerkiksi itse aloin liikkumaan säännöllisesti vasta 40-vuotiaana, joten olen nykyisiä elämäntapojani jatkamalla 50-vuotiaana huomattavasti paremmassa kunnossa kuin silloin (tai nyt 42-vuotiaana). Ehkä käyrä piirtyisikin tällä tavalla:
No, oikeasti olen jo nyt suurelta osin keskivertoa terveempi ja paremmassa kunnossa, joten käyrän nostaminen tapahtuu itse asiassa huomattavasti jyrkemmässä kulmassa. Päätarkoitus on lähinnä havainnollistaa seuraavaa ajatusta:
Kaikki me tavalliset ihmiset, jotka emme ole uramme lopussa olevia huippu-urheilijoita, voimme pysäyttää “vääjäämättömän” rappeutumisen ja kääntää sen kehitykseksi.
Koskaan ei ole liian myöhäistä
Se on toki totta, että en tule jatkamaan kehitystä tai säilyttämään kuntoa samalla tasolla 80-vuotiaaksi asti - ellei nyt tiede siinä välissä löydä tapoja nuorentaa ihmiskehoa.
Mutta on myös totta, että keskiverto 80-vuotias voi parantaa omaa terveyttään ja kääntää graafin suuntaa.
Hauraat 90-vuotiaat koehenkilöt onnistuivat 12 viikon voimaharjoitteluohjelman avulla lisäämään lihasmassaa, toimintakykyä ja tasapainoa. Jopa 90-vuotiaana voi kasvattaa lihaksia!
Toisessa tapaustutkimuksessa 101-vuotias treenasi pyöräilyä ja nosti VO2max-lukemaansa +13% 103-vuotiaaksi mennessä. Jopa 100-vuotiaana voi parantaa maksimaalista hapenottokykyä!
Lisäksi osa vanhenemisen seurauksista väestön tasolla ei edes johdu varsinaisesta iästä. Esimerkiksi testosteroni keskimäärin laskee vuosikymmenten aikana. Paitsi ei terveillä miehillä.
Lasku johtuu suurelta osin mm. ylipainosta ja sairauksista, joita esiintyy keskimäärin enemmän iän myötä. Miehet, jotka ylläpitävät kuntoaan ja terveitä elintapoja säilyttävät vanhoinakin normaalin testosteronitason.
Lopuksi
Keskimääräinen rappeutuminen on vääjäämätöntä. Voimme silti parantaa terveyttä ja hyvinvointia oman elämämme tasolla.
Vaikka toimintakyvyn heikkenemistä tapahtuu kaikille jonain päivänä, ennen sitä voi olla monta vuotta nousujohteista kehitystä tai monta vuosikymmentä terveyden ylläpitoa ilman tarvetta tyytyä pelkkään alamäkeen.
Eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa.
Lähteitä ja lisäluettavaa:
Ilpo Huhtaniemi: Hyvä ja paha testosteroni (gaudeamus.fi)
Older age does not cause testosterone levels to decline in healthy men (sciencedaily.com)
Multicomponent exercises including muscle power training enhance muscle mass, power output, and functional outcomes in institutionalized frail nonagenarians (PubMed)
Case Studies in Physiology: Maximal oxygen consumption and performance in a centenarian cyclist (journals.physiology.org)