Määritä pelkosi - harjoitus, joka lisää uskallusta

Haluatko tehdä jotain pientä tai suurta, mutta pelkosi estää sinua toimimasta? Tässä tekniikka, jonka avulla voit taltuttaa pelkoja ja saavuttaa päämääriäsi.

“Meillä on tapana liioitella, kuvitella tai ennakoida murhetta.”
-- Seneca

Pelkojen asettaminen (Fear setting) on Tim Ferrissin käyttämä harjoitus erityisesti tilanteisiin, joissa pelot ovat jonkin asian aloittamisen tai tekemisen tiellä. Stoalaisen filosofin Senecan opetuksiin perustuva harjoitus on edelleen hyödyllinen 2000 vuotta myöhemmin.

Kuvalinkki - video aukeaa uuteen välilehteen.

Käytän itse tekniikkaa aina kun tarvitsen. Yleensä tilanteissa, joissa ensimmäisen askeleen ottaminen jännittää liikaa tai käynnissä olevan projektin seuraava edistysaskel tuntuu lamaannuttavan suurelta harppaukselta.

Voin kokemuksesta kertoa tästä harjoituksesta olevan paljon hyötyä. Kun määrittelen tarkasti pelkoni ja niiden seuraukset sekä vertailen mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, pelot kutistuvat hyötyihin verrattuna niin pieniksi, että usein etenemisestä tulee suorastaan itsestäänselvää.

Annan ensin pikaisen yleiskuvan tekniikasta ja käyn sitten läpi kaikki kohdat tarkemmin.

Toimi näin:

Tarvitset kolme paperia ja kynän. Saat toki tehdä kaiken myös digitaalisesti, mutta paperille kirjoittamisella on lähes aina suurempi vaikutus.

• Tee ensimmäiselle sivulle kolme saraketta:

  • Määrittele ensimmäiseen sarakkeeseen tarkka pelkosi

  • Kirjoita toiseen sarakkeeseen tapoja estää niiden toteutuminen

  • Pohdi kolmannessa sarakkeessa tapoja korjata tilanne, mikäli pelko toteutuu

• Vastaa toisella sivulla tähän kysymykseen: “Mitkä ovat A) yrittämisen ja epäonnistumisen, B) osittaisen onnistumisen ja C) täyden onnistumisen hyödyt?” Huomaa erityisesti, että epäonnistuessakin voi hyötyä.

• Arvioi kolmannella sivulla toimimattomuuden hinta. Mitä tapahtuu jos EN tee mitään? Taloudellisesti, henkisesti, fyysisesti, jne.

Saatat ehkä jo aavistaa, että jokin pelkosi ei oikeasti olekaan niin suuri kuin luulit. Tarkastellaan vielä jokaista askelta lähemmin.

“Emme uskalla tehdä monia asioita koska ne ovat vaikeita, mutta ne ovat vaikeita, koska emme uskalla tehdä niitä.”
-- Seneca

Askel 0: Kierrä pelko pienillä askelilla

Aloitan ensin omalla lisäykselläni, joka ei ole osa alkuperäistä harjoitusta.

Huomasitko että mainitsin tekniikan olevan hyödyllinen nimenomaan silloin, kun jokin muutos tuntuu ylitsepääsemättömän suurelta? Siksi kannattaa aina aloittaa yrittämällä pilkkoa tehtävää pienempiin osiin, joiden tekeminen tuntuu helpommalta.

Esimerkiksi tämän sivuston perustaminen tuntui isolta asialta. “Mitä jos en osaakaan kirjoittaa? Mitä jos en edes pidä kirjoittamisesta? Mitä jos käytän aikaa ja rahaa turhaan työhön? Mitä jos tykkään tekemisestä mutta kukaan ei ole kiinnostunut artikkeleistani?” Ja niin edelleen.

Pelot saivat sivuston perustamisen tuntumaan valtavalta urakalta, joten jaoin sitä pienempiin osiin. Ensimmäinen askeleeni oli kirjoittaa yksi artikkeli. Unohdin siis kaiken julkaisuun liittyvän - kunhan otin tavoitteeksi todistaa, että saan ylipäätään tekstiä aikaiseksi edes pöytälaatikkoon. Sen jälkeen kirjoitin toisen artikkelin, sitten neljä, sitten kymmenen.

Kun olin saanut yli kuukauden verran päivityksiä kirjoitettua varastoon, olin jo vastannut kahteen ensimmäiseen pelkooni! Osasin kirjoittaa - en ehkä hyvin, mutta riittävästi omiin tarpeisiini - sekä nautin itse prosessista. Koska olin jo päässyt vauhtiin, minimalistisen sivuston luominen ja tekstien julkaisu tuntui jo vaivattomalta.

Kun pelkäät jonkin asian tekemistä, yritä aina ensin pilkkoa sitä pienempiin osiin. Aina se ei ole mahdollista, joten jatketaan itse harjoitukseen.

Askel 1: Määrittele pelkosi

Ensimmäisen paperin otsikoksi tulee “Mitä jos…?” sekä syy koko harjoitukselle ja pelolle. Esimerkkejä:

• “Mitä jos kirjoittaisin kirjan?”

• “Mitä jos opiskelisin uuden ammatin?”

• “Mitä jos muuttaisin uudelle paikkakunnalle?”

Sarake 1: Määrittele pelot. Täytä ensimmäinen sarake surutta niillä peloilla, joita muutos sinussa aiheuttaa. “Näen vähemmän ystäviäni ja olen yksinäinen ja onneton.” Kirjoita kaikki isot ja pienet pelot paperille. Tämä on joskus kuin laittaisi valot päälle pimeässä kellarissa - pelottavuus voi karista pois jo sillä, että kaikki on näkyvillä.

Sarake 2: Ennaltaehkäise. Toiseen sarakkeeseen tulee tapoja estää jokaisen pelon toteutuminen. “Pidän yhteyttä vanhojen ystävieni kanssa, kutsun heitä käymään, käyn itse heidän luonaan kun voin, sekä luon uusia ystävyyssuhteita uudessa kaupungissa.”

Ennaltaehkäise pelkojen toteutuminen ennen kuin olet edes aloittanut. Konkreettiset suunnitelmat ovat parhaita työkaluja huolehtimisen vähentämiseen.

Sarake 3: Korjaa vahinko. Entäs sitten jos pelko kaikesta huolimatta tapahtuu? Suurella todennäköisyydellä pahimmastakin skenaariosta on joku jo selvinnyt sinua heikommilla resursseilla. “Jos olen yksinäinen ja masentunut uudessa kodissani, voin aina muuttaa takaisin.”

Kysy itseltäsi onko joku muu ihmiskunnan historiassa joutunut selviytymään samasta tilanteesta. Melko todennäköisesti kyllä, ja melko todennäköisesti selviytyisit sinäkin.

Askel 2: Yrittämisen hyödyt

Näet luonnollisesti jo mielessäsi haluamasi asian hyötyjä - muutenhan et haluaisi sitä, joten ei olisi mitään pelättävääkään. On kuitenkin erityisen tärkeää ottaa huomioon myös osittaisen onnistumisen tai jopa epäonnistumisen hyödyt.

Tim Ferriss tarjoaa hyvänä esimerkkinä podcast-kokeilunsa. Hän ei tiennyt pitäisikö podcastin tekemisestä tai jaksaisiko jatkaa sellaista erityisen pitkään, mutta pilkkoi projektin ensin pienemmäksi ja otti tavoitteeksi kuuden jakson kokeilun.

Ajatus meni näin: Mikäli kokeilu epäonnistuisi, kukaan ei kuulisi lopputulosta ja kaikkeen kuluisi aikaa ja rahaa. Mutta tällöinkin Ferriss oppisi jotain vieraiden haastattelemisesta, nauhoittamisen ja äänityöskentelyn taitoja sekä löytäisi yhteyden ainakin kuuteen ihmiseen, joiden kanssa keskustelu voisi poikia uusia ideoita ja mahdollisuuksia.

Parhaat kokeilut ovat siis sellaisia, joista hyödyt myös epäonnistuessasi.

(Ferriss on sittemmin julkaissut lähes 600 jaksoa The Tim Ferriss Show’ta, jota on ladattu yli 700 miljoonaa kertaa. Kannatti kokeilla.)

Esimerkiksi kirjoittaminen ilman yhtään lukijaa on hyödyllistä, koska kirjoittaessa oppii aina sekä prosessista että itse aiheesta. Aina kun kirjoitan artikkelin, ymmärrän aihealuetta syvemmin joutuessani sanoittamaan sitä yksityiskohtaisemmin kuin vain oman pään sisällä.

Toisaalta sekin toteamus, että kirjoittaminen tai vaikka podcastien teko ei ole alkuunkaan oma juttu, on sekin hyödyllinen. Vähintään saa tiedon, ettei kyseisen formaatin kanssa kannata tuhlata aikaa jatkossa, vaan voi keskittyä uusiin kokeiluihin ja sen oman jutun löytämiseen. Jos lisäksi osaa löytää syyn sille, miksi ei ole kirjoittaja tai haastattelija, voi oppia itsestään tärkeää tietoa.

Toisessa askeleessa käyn siis läpi seuraavat skenaariot:

• Yritän jotain mutta epäonnistun - miten voin hyötyä kokemuksesta?

• Yritän ja onnistun vain osittain - mitä kaikkia hyötyjä tästä olisi?

• Yritän ja onnistun melko hyvin.

• Yritän ja onnistun yli kaikkien odotusten.

Pelkoja ja hyötyjä vertaillessa huomaa jo usein, että oikeasti ei ole juuri mitään menetettävää.

“Kärsimme useammin mielikuvituksessa kuin todellisuudessa.”
-- Seneca

Askel 3: Toimimattomuuden hinta

Luonnostele viimeiselle sivulle tärkeä osuus, jota harvemmin tajuamme ajatella: Kuinka paljon tekemättömyys maksaa?

Mitä tapahtuu, jos en uskalla pelkojeni vuoksi tehdä mitä haluaisin? Vaikutus voi olla esimerkiksi taloudellinen, emotionaalinen tai sosiaalinen. Esimerkkejä:

• “Jos en lähde stressaavasta työstä tai tilanteesta, mitä mielenterveydelleni tapahtuu?”

• “Jäänkö vain katumaan haaveita, joita kohti en kurottanut?”

• “Mikä on seuraus siitä, että EN ala käymään salilla?”

• “Onko tekemättömyydellä seurauksia muille ihmisille?”

Voit jakaa seuraukset lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin skenaarioihin. Esimerkiksi:

• Sarake 1: Lähiviikot/-kuukaudet

• Sarake 2: Yksi vuosi

• Sarake 3: Viisi vuotta

Mikäli jaottelu ei tunnu luonnolliselta tai ei ole yhteensopiva “Mitä jos..?” -kysymyksesi kanssa, voit myös vain kirjoittaa tarinamuotoon mitä saattaisi tapahtua.

Pääasia on huomioida, että päättämättömyys ja toimimattomuus ovat myös eräänlaisia päätöksiä. Pohdi niiden seurauksia ennen kuin teet valintasi.

Yhteenveto

Harjoitus ei tietenkään toimi 100% kerroista. Kuten Tim Ferriss muistuttaa TED-puheessaan, on olemassa myös pelkoja, jotka ovat täysin perusteltuja.

Ensin kuitenkin kannattaa tutkia niitä huolellisesti. Saatat yllättyä siitä, kuinka mitättömiksi pelot voivat paljastua, kun toisessa vaakakupissa on mahdolliset hyödyt sekä toimimattomuuden hinta.