Lisäaineet heikentävät keskittymiskykyä
Joskus tapahtuu mielenkiintoisia yhteensattumia. Viime aikojen opiskeluni ja sivuston artikkeleiden aiheet ovat liittyneet joko keskittymiskykyyn tai paleoruokavalioon. Ajattelin näiden olevan täysin toisistaan erillisiä asioita, kunnes luin Johann Harin mainion kirjan Stolen Focus. Siinä mainittiin tutkimus, jonka mukaan väriaineet, lisäaineet ja säilöntäaineet pahentaisivat ADHD-oireita. Eli ehkä paleoruokavalio onkin yksi tapa parantaa keskittymiskykyä.
Sata 4-8 -vuotiasta ADHD-lasta jaettiin kahteen ryhmään, joista puolet saivat ruokavalioksi tiukan eliminaatiodieetin. Ruokavalio sisälsi vain kourallisen raaka-aineita (liha, riisi, vehnä, kasviksia ja hedelmiä) prosessoimattomassa muodossaan. Toinen puoli toimi kontrolliryhmänä.
Yhdeksän viikon jälkeen jopa 78% testiryhmän lapsista sai suurta helpotusta oireisiin. 63% koki oireiden palaavan pian sen jälkeen, kun haastavia ruokia lisättiin takaisin ruokavalioon.
Toisessa Australiassa tehdyssä tutkimuksessa 200 lasta laitettiin ruokavaliolle, joka ei sisältänyt väriaineita. Vanhempien raportoinnin mukaan käytöshäiriöt vähenivät 75%:lla lapsista ja palasivat kun väriaineet palautettiin ruokavalioon.
Pienemmälle ryhmälle lapsia annettiin väriaine tartratsiinia (E102), jonka todettiin aiheuttavan joissakin lapsissa levottomuutta, ärtyneisyyttä ja uniongelmia. Reaktiot riippuivat annoksen määrästä. EU päätti, että tartratsiinia sisältävien tuotteiden pakkauksiin tulee varoitus lasten mahdollisista käytösongelmista ja heikentyneestä keskittymiskyvystä. Tämä lienee vähentänyt käyttöä, vaikka aine on edelleen sallittu.
Väriaineet vaikuttavat lapsiin riippumatta siitä, onko heillä todettu ADHD:ta vai ei.
Vaikka tutkimukset ovat keskittyneet lapsiin, en näe mitään syytä, miksi myös aikuisten aivot eivät olisi alttiita samoille aineille. Aikuisilla on parempi itsehallinta ja vähemmän hyperaktiivista käyttäytymistä,
Yhteenveto
Tarkoittaako tämä, että väriaineet tai lisäaineet ovat pääsyy ADHD:lle? Ei. Minkään tutkimuksen tulokset eivät viittaa siihen. Vaikutus on olemassa, mutta se ei ole riittävän suuri selittääkseen valtaosaa oireista tai tapauksista.
Tarkoittaako tämä, että lisäaineet ovat yksiselitteisen haitallisia? Ei. Mainitut tutkimukset löysivät vaikutuksia yksittäisistä lisä- tai väriaineista, ei kaikista yleisesti. Asiantuntijat yleensä varoittavat liiallisen lisäaineiden pelon olevan vahingollisempaa kuin niiden syöminen. Yksi karkkipussi silloin tällöin tuskin aiheuttaa ongelmia.
Emme voi kuitenkaan täysin tietää prosessoitujen ruokien kemikaalisekoituksen yhteisvaikutusta lyhyellä saati pitkällä aikavälillä. Eikä kukaan järjissään oleva taida väittää, että ultraprosessoidut ruoat olisivat terveellisempiä kuin oikeat kokonaiset ruoat.
Ajattelen siis asiaa siten, että koska väriaineet, lisäaineet ja pitkälle prosessoitu ruoka ovat periaatteessa täysin tarpeettomia ruokavaliossa, tarvitsen mieluummin syyn syödä niitä kuin syyn olla syömättä. Oikeiden raaka-aineiden suosiminen on joka tapauksessa parempi vaihtoehto, joten miksipä en kokeilisi esimerkiksi paleon kaltaista ruokavaliota.
Parhaimmillaan tästä voi olla hyötyä pyrkimyksessäni parantaa omaa keskittymiskykyä.
Lähteitä ja lisäluettavaa:
Johann Hari: Kadonnut keskittymiskyky (kirja.fi)
Does Nutrition Play a Role in ADHD? (healthline.com)