Muuta elämääsi Hawthorne-ilmiön avulla
Hawthorne-ilmiön mukaan ihmiset muuttavat käytöstään, kun he tietävät, että heitä tarkkaillaan. Efektiä on mahdollista käyttää tietoisesti hyödyksi itsensä kehittämisen tavoitteissa.
Vajaa 100 vuotta sitten Hawthorne-tehtailla tutkittiin mm. valaistuksen vaikutusta työntekijöiden tehokkuuteen. Lopputuloksena todettiin, että tehokkuus lisääntyy kaikilla valaistuksen muutoksilla.
Työtehokkuuden pääteltiin lisääntyneen työntekijöiden tarkkailun seurauksena. Hawthorne-ilmiö syntyi tulkinnan perusteella.
Sittemmin alkuperäinen tutkimus on vahvasti kyseenalaistettu ja koko ilmiön olemassaolosta kiistellään.
Vaikka todellista vaikutusta työntekijöiden tehokkuuteen ei olisikaan, voin todistaa Hawthorne-ilmiön olemassaolon pelkällä ajatuskokeella:
Joukko ihmisiä jaetaan kahteen ryhmään. Jokaista koehenkilöä pyydetään vuorollaan odottamaan 30 minuuttia yksin lähes tyhjässä huoneessa.
Ryhmälle A kerrotaan, että heitä tarkkaillaan katossa näkyvän kameran avulla. Ryhmälle B ei sanota mitään ja heidän huoneensa kamera on hyvin piilotettu.
Mitä arvelet, kummassa ryhmässä havaitaan enemmän nenän kaivamista?
Kuinka Hawthorne-ilmiötä voi hyödyntää omassa elämässä?
On kiistatonta, että muutamme yleensä toimintaamme, kun meitä tarkkaillaan. Käyttäydymme siistimmin, emme syö kaikkia keksejä, teemme kovemman salitreenin ja niin edelleen. Yritämme ylläpitää vähintään jonkinlaista funktionaalisen ihmisen kulissia.
Voimme käyttää ilmiötä hyödyksi myös toimimalla itse tarkkailijoina:
Jos haluamme pudottaa tai nostaa painoa, säännöllinen vaa’alla käyminen ja luvun kirjaaminen ylös voi auttaa syömistapojen muuttamiseen.
Ruokapäiväkirjasta voi automaattisesti seurata terveellisempiä valintoja. Ylimääräistä jälkkäriä ei tee mieli kirjoittaa ylös, joten sen jättää syömättä.
Askelmittarin käyttäminen lisää tutkitusti päivän aikana tapahtuvan kävelyn määrää.
Pitämällä kirjaa liikunnasta edes rasti ruutuun -taktiikalla voi ohjelman noudattaminen olla helpompaa.
Ainakin omalla kohdallani ajatus lenkin tai treenin jättämisestä väliin on epämiellyttävämpi mikäli tiedän, että siitä jäisi fyysinen todiste paperille.
Toiset ihmiset tarkkailijoina
Varmempi ja tehokkaampi Hawthorne-ilmiö syntyy, kun joku muu toimii tarkkailijana. Itsensä huijaaminenhan on kaikkein helpointa, kuten tiedetään.
“The first principle is that you must not fool yourself--and you are the easiest person to fool.”
— Richard Feynman (lähde)
Vastuukaveri (accountability partner) on ihminen, jonka kanssa sovitaan yleensä molemminpuolinen tarkkailusopimus. Salilla käynti yhdessä, kuvien lähettäminen jokaisesta ateriasta, laihdutustavoitteiden seuranta tai vaikka samanaikaiset Pomodoro-työskentelysessiot.
On helpompi pitää kiinni toimintatavoista, kun joku on katsomassa.
Vastuukavereiden löytämiseen on kuulemma jopa erinäisiä appeja sekä sivustoja mikäli lähipiiristä puuttuu vapaaehtoisia.
Myös sisällöntuotannosta ja julkaisukanavasta on hyötyä. Esimerkiksi tämä blogi aiheuttaa minulle Hawthorne-efektin.
Olen huomannut, että uusista tavoista tulee helpommin pysyviä jos kirjoitan niistä tai edes tiedän kirjoittavani tulevaisuudessa. Lisäksi teen erilaisia kokeiluja järjestelmällisemmin ja vien ne useammin loppuun asti, koska tiedän lukijoiden “tarkkailevan” tekemisiäni. Vaikka tämä tapahtuisi vasta vapaaehtoisen raportin kirjoittamisen jälkeen.
Elämänparannustyökalujen jakamiseen tarkoitetusta sivustosta on siis tullut itsessään oma työkalunsa muutoksen aikaansaamiseksi.
Yhteenveto
Hawthorne-ilmiön vuoksi jokaiseen liikuntaohjelmaani tai muuhun uuden tavan luomiseen sisältyy aina jonkinlainen kirjanpito.
Taktiikka tuskin yksin pelastaa kenenkään elämää, mutta se on jälleen yksi esimerkki monista pienistä työkaluista, joiden käyttö voi helpottaa muutoksen aikaansaamista.
Menetelmä on kokeilun arvoinen - varsinkin ottaen huomioon olemattoman pieni työpanos, kuten rastin laittaminen kalenteriin aamulenkin jälkeen.
Lähteitä ja lisäluettavaa:
Hawthorne effect (Wikipedia)
Was there really a Hawthorne effect at the Hawthorne plant? (nber.org)